Jamittelua BB-talossa

Eilen olin sitten taas Bar Mendocinossa kaitsemassa rokkareiden laumaa. Maanantaijamit ovat siellä muodostuneet jo instituutioksi, ja paikalle kerääntyykin aina viikottain joukoitain kaupunkimme parhaita muusikoita nauttimaan soittamisen riemusta.
Itseänikin aina kihottaa ajatus kivuta estradille, mutta kun ei ole Luoja suonut noita soittajan lahjoja. Laulaa toki osaan jonkin verran…. Mutta jos ainoa kappale jonka sanat osaan on Blues Suede Shoes, ei taida lavakarismakaan riittää?

House-bändissä soittaa vanha nuoruudenkaverini Lepa ja häneltä usein saankin kyydin jamien jälkeen kotiin. Siitä kiitos. Bändin muut muusikot edustavat Helsingin soittajien armoitettua eliittiä ja illan aikana lavalle kipuaa heidän seurakseen kaikenlaista kansaa näyttelijöistä toimistorottien kautta mainosmaailman vaikuttajiin.
Kuitenkaan ei tule pelätä ettei taidot riittäisi tällaisessa seurassa. Kaikenlaista on tullut kuultua, ja onkin aina virkistävää kun joku voittaa itsensä ja pelkonsa ja antaa musiikin viedä.
Siis joka maanantai noin puoli yhdeksästä eteenpäin.

( Jos tuo edellinen ei tuo palkankorotusta niin ei sitten mikään… )

Hitto kun käy hermoille tuo Big Brother!
Monet ihan älykkäinä pitämistäni ihmisistäkin aloittaa usein keskustelun tuosta aivoja syövyttävästä TV-formaatista vaikka aiemmin olisimme puhuneet vaikka syvänmeren kalojen sukupuolielämästä.
Usein keskustelu alkaa BB:n haukkumisella, mutta äkkiä selviää että kyseinen henkilö tuntee ohjelman tapahtumat kuin omat taskunsa. Päivitellään kuinka joku on öisin runkannut peiton alla ja kuinka joku on niin kovasti kaikkien talossa asuvien tyttöjen perään. MITÄ! Kuinka jotakuta voi kiinnostaa mitä julkisuustyrkyt puuhaavat! Nuo itsensä medialle myyneet idiootit jotka kuvittelevat että tuon ohjelman kautta aukea tie taivaaseen. Että julkisuus on jokin ammatti? Tähänkö on maailma mennyt? Julkisuusko tekee sitten onnelliseksi? Älä turhaan opiskele ja irtseäsi sivistä; kyllä
tosi-TV antaa ammatin! Jessus mitä urpoja!
Viimeksikin kun katsoin Big Brotheria siellä jännitettiin otsasuonet pullistuen kumpi talosta häädetään, Heli vai Henkka.Lopulta Henkka sai häädön ja Heli oli NIIN helpottunut…. Hankkikaa elämä!

Olen nyt viikon ollut juomatta alkoholia lainkaan ja olo on mitä mainioin. Katsotaan nyt sitten taas kauanko tätä jatkuu, mutta nyt ainakin on kivaa. En halua alkoholisoitua lopullisesti, vaikka ainahan tuo väkijuoma on minulle maistunut. Liiankin kanssa. Mutta kun kavereita on niin pirun vaikea tavata muualla kuin lasin ääressä. Jos asuisimme toisilla leveysasteilla niin se olisikin helpompaa. Koko ajan olisi jotain puuhaa ulkoilmassa. Voisi käyskennellä hienoilla hiekkarannoilla pulahtaen välillä viilentäviin aaltoihin. Käydä piknikillä ja pelata minigolfia. Istua terassilla capuccinoa nauttien ja ohikulkevien tyttösten hameenhelmojen pituuksia vertaillen.Tosin Suomessa kesäisin noihin edellä mainittuihin harrastuksiinkin usein kuuluu tuo viinan pirulainen. Mutta täytyyhän ihmisellä olla mielekästä tekemistä ilman päihteitäkin? Tiedän absolutisteja jotka käyvät baareissa ihan kuten ennenkin, mutta minusta ei siihen ole. Katselen työni puolesta päivittäin kemiallisilla yhdisteillä itsensä sekoittaneita tyyppejä ihan riittämiin. En minä niitä jaksa enää vapaalla ollessani jaksa katsella, ainakaan jos täytyy itsekin olla selvin päin.
Jos keksitte hyviä ajanvietemahdollisuuksia, kommentoikaa vaan.

Odotan innolla ensi viikon perjantaita jolloin matkaan armaani ja sydämeni valitun kanssa kauas Turkuun saakka. Siellä yövymme Radisson SAS-hotellissa ja käymme katsomassa Turun Kirjamessujen yhteydessä olevissa pippaloissa ystäväni Markun, tuon Utön kalastavan kirjatoukan lava-aktia ravintola Kårenissa.
Bändissä soittaa ja laulaa Suomen kulttuurin johtohahmoja Juba Tuomolasta Pasi Heikuraan. Tulee varmaan ihan nastaa.

Ja ensi viikolla sitten alkaa vakipestini Liisankadun Harry`s Barissa. Toki tulen edelleen keikkailemaan niin Mendocinossa kuin Petessäkin mikäli minut niihin halutaan. Mutta Harry`s on kuitenkin päätyöni. Olen jo kauan etsinyt paikkaa jossa pääsisin töistä ihmisten aikaan ja siellä työ on periaatteessa aina aamuvuoroa muutamin poikkeuksin.

Ja miksei niitä kirja-arvosteluja kuulu sinne Kuolleeena Syntyneiden Kirjaideoiden Seuran sivuille? Eikö kulttuuri enää kiinnosta, häh?
http://blogitus.net/kirjanurkka/

Ja muistattehan tänään tulla Pub Peteen Hietaniemenkadulle tietovisaan? Visan vedän MINÄ, ja voittajat palkitaan jälleen ylitsevuotavastI Siis klo.18!

Ihanaa syksyä.
Muistakaa että taide on jokaisen Jeesus!

-Nauri

Lypsyjakkaroita ja nasaaliääniä!

Lauantaina sitten viskottiin lypsyjakkaraa joukolla Väinämöisen kentällä! Jarmokin kehua retosteli löytäneensä vihdoinkin nörtille sopivan lajin!
Jatkopelit pidettiin Pub Petessä Arskan tekemää mainiota makkarasoppaa ahmien ja namijuomia maistellen. Ilmassa oli todella suuren urheilujuhlan tuntua!
Kaikilla tuntui olevan kivaa ja savosta asti paikalle raahautuneet vieraatkin nauttivat täysin siemauksin talon antimista. Jarmo vetäisi vielä ylimääräisen tietovisankin ja johan oli katto riemusta revetä! En nyt heti muista millon Petessä on ollut niin paljon menoa ja meininkiä lauantaipäivällä… Allekirjoittanut hoiti baaritiskiä ja ruoan jakelua Pirjon, tuon ehtoisan emännän kanssa vankalla ammattitaidolla ja kivaa oli. Kiitos kaikille!

Sunnuntaina sitten Kantiksen tietovisassa olkin aikamoinen lauma kilpailijoita aina kaukaa Töölöstä asti. Koska viime viikolla oli voittajajoukkue tiennyt 27 oikein 30:stä, päätin pitää hieman vaikeamman visan Nyt voittajat saivatkin enää 20 pistettä, joka on oivallinen määrä sekin. Ja voittajat olivat Team Töölö! Onnitteluni!

Tässä eilen tein armaalleni TV:sta oppimani reseptin mukaan uunipastaa, ja se onnistui yli odotusten! Hieman muuntelin reseptiä koska halusin siihen enemmän valkosipulia ja joitakin muitakin mausteita.
Katsokaa tekin ohjelmaa Maku Vie Italiaan! Loistavia ruoka-ohjeita! Ja oli kiva käyttää itse kasvattamiani chilejä maustamiseen!

Matin kanssa puhuttiin että koska Q-teatterin Kauppamatkustajan Syntymä oli ollut loistava teatterikokemus, pitäisi ehkä nähdä toinenkin näytelmä eläessään. Seuraavaksi olisikin tarkoitus saada liput Ryhmäteatterin Saatana Saapuu Moskovaan-näytelmään.

Kun muuten tulin tänään kotiin onnikalla, meinasi minulta mennä hermot ihan tyystin;
Takanani istui pikkutyttöjen lauma joiden kiljuminen nasaaliäänellä oli omiaan särkemään tärykalvoni! Ja onan heillä tietty sukupuolielimet mutta onko niiden nimeä koko ajan huudettava kurkku suorana?
Olen laajojen tutkimusteni aikana tullut siihen tulokseen että nasaaliäänellä puhuvat (tai huutavat) lähinnä epävarmat tytöt jotka haluavat vaikuttaa aikuisemmilta kuin ovatkaan, tai sitten siihen on syynä (niin miehillä kuin naisillakin) ylempi korkeakoulututkinto tahi pahanlaatuinen sanavaraston laajentuma!
Eräskin ystäväni alkaa aina jossain vaiheessa iltaa puhua kovaan ääneen nasaalilla kyseenalaistaen kaiken mitä seurueen muut jäsenet sanovat. Vain yksin hän tietää totuuden joka asiasta, ja se kerrotaan maailmalle nasaalilla! Kiitti vaan!

Eiköhän sitä nyt ollut taas siinä!

Muistakaa rakastaa. Niin minäkin teen vaikka se aina välillä on vaikeaa!

-Nauri

Liikaa viinaa!

Viime lauantaina menimme ystäväni ja mainion seuramiehen, Matin, kanssa High leveliin aamuoluelle. Se maistuikin niin hyvälle että kun Matti poistui ostamaan suolakurkkuja minä soitin Hellulle, entiselle avovaimolleni. Sitten humalluttiin. Mukavaa seuraa tuo pieni pallopää.

Jepulis. Kuiva kausi kesti sitten viikon, muta parempin sekin kuin ei mitään. Sunnuntain tietovisa Kantiksessa oli murhaa: Voittajajoukkue Ikkikset keräsi 27 pistettä kolmestakymmenestä! Täytynee todella kiristää kysymysten vaikeustasoa!!!
Paikalla oli myös joukkue Töölö vahvistuksenaan Jarmo ja (vi)Hannes! Hyvin pärjäsivät hekin.

Visan jälkeen sitten mentiin Peteen (taas!) ja juovuttiin iloisesti huutaen. Jarmon kanssa sovittiin että lähdetään vuoden päästä samoamaan Borneon sademetsiin. Saas nyt nähdä taas…
Maanantaina olikin sitten sekä flunssa että kankkunen. Kiva.

Tiistain olin ottanut vapaaksi koska piti mennä Tampereen Tohloppiin tietovisailemaan O.K-Oikea Kysymys ohjelmaan. Matkaan lähdin jo varhain aamutuimaan ja Tamperella hyppäsin sitten heti bussiin. Ystävällinen kuljettaja ilmoitti minulle kun saavuimme Tohloppiin.

Matkan aikana ohitimme myös Pispalan Kommuunin, eli joskus kultaisella 80-luvulla ystävieni vuokraaman puutalon. Nyt talon olivat vallanneet jotkut ihme viherpiipertäjät vai oliko ne nyt sitten eläinten ystäviä. Tai jotain.
Kyllä siinä kyynel meinasi poskelle vierähtää kun katselin tuota taloa. Ne lukemattomat juhlat…
Jari, Timo, Risto, Vesa, Pasi ja ketä niitä nyt olikaan!Ikimuistoisia aikoja jotka eivät koskaan katoa muististani. Vieläkin aina tavatessamme alamme muistella kommuunin aikoja haikein mielin. Vo kun olisi vielä nuori…

Tohlopissa sitten koetin kauhiasti katsella josko olisi iki-ihana Riika Sillanpää jossain jotta voisin häntä palvoa, mutta eipä likkaa näkynyt. Ja Ransu-koirakin loisti poissaolollaan! Olisivat nyt joskus työpaikallaan! Mistä niille oikein maksetaan?
Sitten vaan odoteltiin että päästiin kameroiden eteen. Ennen meitä nauhoitettiin “julkkisjakso” jossa kilpailivat Eija Vilpas ja Kari Vepsä. Toinen heistä voitti.
Ja niin voitin minäkin! Voitin kilpailun suvereenisesti mutta finaalissa sitten mokasin kun en muistanut Lama-orkesteria! Mutta korjasin kuitenkin kolmesataa euroa joka on ihan kiva raha sekin. Näin sitä meikäläinen kasvattaa lomakassaansa!

Nauhoitusten jälkeen menin Tampereen keskustaan jossa tapasin kommuunin aikaiset ystäväni Jarin ja Ripan, joiden kanssa sitten nautiskelin muutaman oluen. Vaikka tapaamme noin kerran viidessä vuodessa, tuntuu aina kuin aikaa ei olisi kulunut kuin päivä tai pari. Jutut jatkuvat siitä mihin silloin edellisellä kerralla jäätiin ja mukavaa on.

Junamatka oli tylsä niin kuin aina ja sen jälkeen pinkaisinkin ravinteliin tapaamaan Jarmoa. Ilokseni myös sydämeni valittu oli materialisoitunut paikalle, ja voi sitä suukkojen määrää.

Jarmon lähdettyä pöytään saapui Veera ja Anna, jotka tunnen filmipiireistä. Mukavia likkoja, ja taas juotiin.
Nyt olen duunissa ja ihmettelen missä kaikki asiakkaat ovat. Onkohan kaupungissa joku happening kun ketään ei näy?

Kirjoittelen taas kunhan jotain tapahtuu
Lapsoset; älkää juoko niin paljon. On aika kääntää uusi lehti elämässä.

-nauri

Talk-Showta ja humalahakuista tietovisailua!

KORJATTU VERSIO JOSSA TIETOKILPAILUN PISTESIJA PÄIVITETTY.ANTEEKSI VIRHEENI! Korjailin hieman myös muita virheitä….

Niinhän se oli kuin arvasinkin eli että kesä lomineen oli omiaan karsimaan blogini lukijakuntaa. Nyt kun lomat on pidetty ja kaikki ovat jo palailleet ihmisten ilmoille on edellisellä kirjoituksellani ollut mahtavat 245 lukijaa! Kiitos kaikille!

Tietovisaa alkaa pukkaamaan vähän jo liikaakin kun taas sain kutsun erääseen paikkaan sellaisia vetämään. Tätä täytyy miettiä kun niiden kysymysten tekeminenkään ei ihan helppoa ole. Nyt on jo oma hommansa aina viikossa saada 60 kysymystä aikaiseksi niin ettei toistaisi itseään.

Kirjoitan tätä parhaillaan työpaikallani ja pelkään pomoni yllättävän. Mutta kun asiakkaitakaan ei vielä ole…olen Mendocinossa aamuyön tunneille ja sain juuri kuulla että tämä paikka on osa opiskelijoiden olutsuunnistusta. KIVA. ja minä olen täällä yksin! No, kaipa se menee tällä kokemuksella…

Sunnuntaina vetäisin tietovisan Kantiksessa ja oli ilo huomata että paikalle oli raahautunut myös Peten tietoniekkoja. He pärjäsivätkin oikein mukavasti saaden hopeaa 23 pisteellä. Onnea! Voittajajoukkue sai käsittämättömät 26pistettä! Huh huh! Olenkohan tehnyt liian helppoja kysymyksiä?
Visan jälkeen Minna tuli minua vastaan ja läksimme kiertelemään baareja erään kolmannen henkilön kanssa. Minna oli kyllä aika kipiä mutta uhrautui silti. Saavutimme melkoisen hunalatilan ja seuraavana päivänä oli töitä kellon ynpäri!
Luulen että nyt alkoi Pitkä Kuiva Kausi! Toivotaan että se kestää hieman pidempään kuin viimeksi…

Muistakaa siis tietovisat: Kantis sunnuntaisin klo.14 ja Petessä tiistaisin klo.18! Kaikki mukaan!

Katselin tässä päivänä muutamana Arto Nybergin talk showta ja huomasin ilokseni että vanha kaverini oli siellä vieraana. Hyvin meni telkkariesiintyminen, mitä nyt Nyberg ei hänen vitsejään ymmärtänyt. Ihme tosikkojen leiri tuo YLE! Hei, ei se huumori niin pahasta ole!

Huomenna ja perjantaina on tas aika ratkaista rikoksia Salattujen Elämien ihmeellisessä maailmassa. Ne on aina mukavia keikkoja; mukavia ihmisiä ja juoruja joista 7-päivää maksaisi aimo läjän rahaa! Harmi kun en voi niitä kertoa…

Eilinen visa oli kuulemma mennyt Petessä oikein hyvin. Kommenteista luin että palkintoina oli ollut mm.Meiju Suvaksen tuotantoa! Ei siitä palkinnot paljon parane! Onnea Hannes ja mukavia kuunteluhetkiä!

Kamalaa tässä on se että armaani ja sydämeni valo Minna on tartuttanut minuun flunssan. Itse hän makoilee residenssissämme kun minä raadan kirjaimellisesti otsani hiessä! On väärin se!

Kerroinko jo kun koetin käydä äitiäni moikkaamassa hänen 82-vuotispäivänään? Ei päästänyt muori minua sisään! Hänellä kun ei oikein enää pelaa niin hän ei osannut käyttää summeria. Surullista kun oma rakas äiti alkaa olla hieman höppänä. Koetan nyt viikonloppuna paremmalla onnella. En ymmärrä miksen saa kodinhoitajilta avainta äitini asuntoon? On kummallinen maa tämä Hyvinvointi-Suomi!

Mutta kaikille oikein hauskaa alkavaa syksyä. Jos saatte paljon sieniä niin muistakaa minuakin!!!
Matti jo minulle antoi kuivattuja mustatorvisieniä jotka tungin lihapullataikinan sekaan. Johan maistui! Kiitos ja anna lisää!

Ja kamalia kuuluu: Kuolleena Syntyneiden Kirjaideoiden Seuran sivuille ei pääse! En toki ole mikään nörtti mutta kyllä se enenn on auennut! Etteivät olisi taas ne humanoidit asialla? Viimeksi varastivat minulta aikaa ja nyt Seuran sivut! Mitä seuraavaksi? Poikuuteni? Mitä tekee hallitus?

-Nauri

Törö törö!

Kantiksen tietovisa oli menestys! Paikan vakikilpailijat ottivat minut hyvin vastaan ja kovasti pitivät laatimastani visailusysteemistä jota käytetään nykyisin menestyksekkäästi monissa kapakoissa kautta maan! Hyvä minä!
Odotin kyllä että paikalle olisi saapunut paljonkin tuttujani joiden mopisesta huvituksesta tiedän pitävän, mutta ilmeisesti olivat asian unohtaneet kun ei heitä näkynyt. Muistakaa että se on joka sunnuntai klo.14! Ekan vetämäni visan voittivat vanhat tutut Noname joukkueessa. Onnitteluni!

Tiistaina sitten vetäisin taas visan Pub Petessä ja sekin oli menestys! Olen paras ja ihanin ja vaatimattomin! Oli niin mnukavaa että taidan jatkaa sitä vielä pitkään. Jos et ole käynyt niin suosittelen. Siis aina tiistaisin klo.18! Tällä viikolla voiton vei Fossiilit-joukkue mutta eivät hekään voittamattomia ole! Tulkaa ja lyökää niille luu kurkkuun!

Eilen ja tänään sitten loistin Salkkareiden kuvauksissa poliisina. Eipä siinä kaupungissa taida muita poliiseja juuri ollakaan…
Juonipaljastuksia en voi tehdä, mutta sen voin kertoa että aika hurjaa tavaraa on tulossa! Ensi viikolla on vielä pari kuvauspäivää, ja rahaa tulee sen verran että saan vihdoin maksettua pari roikkumassa ollutta velkaa ja vielä jää rahaa Guinnesiin Dublinissakin. Sinne matkaamme siis Minnan kanssa marraskuussa juhlimaan syntymäpäiviäni!
Ja seuraavan kerran minua muuten pääsee ihailemaan kyseisessä sarjassa 4.12, mikä vain tiedoksi Nauri Fun Clubille. Ei muuta kuin alttari pystyyn ja palvomaan!
Sain muuten erinomaisia ruokaohjeita Salkkareiden kuvauksien väliajalla eräältä pääosan esittäjistä. Jahka olen niitä kokeillut niin jaan ne teidänkin kanssanne. Saa nähdä jos avaan vaikka vielä ruokasivutkin kotisivujeni yhteyteen!

Ja chiliasiaa:
Laitoin tuossa eilen kattilallisen makkarakeittoa ja heitin sekaan yhden (1!) chilipalon pensaastani. Hyvä kun pystyi syömään! Suuta poltti ja vaaleaa leipää meni pino!
Keittoon heitin myös muuten Eijalta saaminai lanttuja jotka kovin mainiosti ryydittivät keitosta! Kiitos!
Sain muuten Ollipekalta (ei siis Olli-Pekka) chiliyhdistyksen osoitteen jonka ajattelin nyt jakaa kanssanne:
http://www.chiliyhdistys.info/
Sieltä löytyy kaikenlaista infoa asian harrastajille!

Ja muistattehan kotisivuni jossa kaikenlaista kuvamateriaalia ja outoja kertomuksia matkoistani maailman äärissä ja muutakin sekavaa…
http://www.firmala.fi/~Narde/

Tänään menen taas Mendocinoon Eerikinkadulle jossa viivynkin aamuyön tunneille. Menen siis töihin! Paikassa soittaa kitaraduo Dos Problemos, ja sinne siis kaikki kynnelle kykenevät.

Veikkausliigamme ei oikein menesty. Viimeksi sijoitimme 16 euroa ja voitimme 10. Jotenkin minusta tuntuu ettei se ole kovin hyvä voittosuhde…
Mutta kyllä tässä vielä noustaan kuin fenix-lintu!

Olen muuten saamassa ilmeisesti vakituisen työpaikan Kruununhaasta. Se on kiva se. Ei tarvitse aina arvailla onko ensi viikolla töitä!
Mattikin kävi paikkaa tuossa eräänä päivänä katsomassa, ja sainkin häneltä hyväksynnän työpaikan ottamisesta. Ikään kuin tarvitsisin sellaisen…!

Eipä muuta kuin että morjens!

-Nauri

Kankkunen!

Eilen olin Kuolleena Syntyneiden Kirjaideoiden Seuran kantapaikassaa Laiskassa Karhussa Nikon kanssa ja jotenkin olin aistivani ettei tuo veikeä vompatti oikein ymmärtänyt humalaista mekastustani. Kovasti oli ärripurri.
Pyydänkin tässä häneltä anteeksi mikäli jotenkin loukkasin.
Olin hiukan väsynyt kun edellisenä päivänä olin tehnyt 12 tuntisen päivän Mendocinossa ja sitten kahden tunnin yöunen jälkeen Pub Pete avaamaan ja siellä yhdeksän tuntia hiki päässä töitä tehnyt. Sori.

Ja Jarmo: Mikäli olen oikein ymmärtänyt et sinäkään ole arvostelemiasi kirjoja seuran kirjastoon ole vienyt. Ja kyllä se lainausvihko pitäisi siellä olla?

Mendocinossa on tänään (2.9) kitaraduo soittamassa ja minä voin vakuuttaa että se on kiva orkka. Olen ihan ite nähny ja kuullu!

Kantiksessa taasen Nauri vetää tietovisan klo.14 ja tiistaina kannattaa suunnistaa Pub Peteen koska sama homma on sitten siellä.

Tämä kirjoittaminen ei ole lainkaan helppoa kun on kamala kankkunen ja ajatus ei oikein tahdo juosta. Kirjoitan kuin Matti Nykänen!

Kohta valmistan armaalleni aamiaisen ja ennen Kantikseen lähtöäni vielä pinaattisopan.
Olkaa kateellisia, tytöt.

Ja sitten se tärkein asia: Jännittääkö teitä yhtä paljon kuin minua se että kuka se voittaa Big Brother-ohjelmassa? Hyvä kun jännitykseltään saa nukuttua!

Olkoon Voima kanssanne

-Nauri