Poroa ja pelkoa Las pikku-Huopalahdessa!

Niinhän siinä kävi kuin odotinkin, eli edellinen provokaationi blogin muodossa sai aikaan jonkin verran liikettä kommenteissa! Late ja Sari etunenässä arvostelivat urheiluvastaisuuttani ja melko vaatimatonta koulumenestystäni.
Totta. Koulu ei koskaan oikein ollut minun juttuni, mutta hyvin on pärjätty! Minulla on maailman ihanin tyttöystävä ja läjä hienoja ystäviä. Miten teillä, Late ja Sari?
Mutta se siitä ja uusin purjein tuuleen!

Lauantaina oli ystäväni Jussin synttärit. Tuo veikeä vompatti täytti ruhtinaalliset 40-vuotta mikä hänen elämäntavoillaan vastaa normaalin ihmisen 112-vuotta! Onnea!
Paikalle oli raahautunut koko Töölön kerma ja me Minnan kanssa: Tommi, Jaana,Mikael,Ollipekka,
Julle,Jussin veljet Pete ja Tomi sekä toinen Pete viehättävän Thaimaalaissyntyisen vaimonsa Somin kanssa. Ja Summanen tietty!
Jussi oli loihtinut pöytään ämpärikaupalla poronkäristystä, ja se teki kyllä kauppansa! Tunnettuna kulinaristina olen saanut maistaa käristystä jos toistakin mutten koskaan tuon mannan veroista! Käristys suorastaan suli suussa ja lisukkeena tarjottava perunamuusi oli juuri oikean laista koostumukseltaan! Kiitos!
Som tosin säikähti kun sitten äkkiä tajusi mitä söi! Thaimaassa ei ilmeisesti joulupukin parasta kaveria saisi ahmia.

Lahjapöytä notkui kaikenlaisia alkoholituotteita ja pleikkaripeliä ACDC:n DVD-collectionia unohtamatta! Tommi oli sitten katsonut aiheelliseksi ostaa myös pullon Gambinaa, ja saimmekin tehdä töitä ettei päivänsankari tunkenut sitä ihanan boolin joukkoon! Sen jälkeen sitä ei olisi juonut pirukaan!
Olimme puhuneet Minnan kanssa että käymme onnittelemassa Jussia ja siten menemme kotiin murmeloimaan. Olimme ostaneet iltaa varten punaviiniä ja suunnitelmissa oli hyvinkin romanttinen ilta ja yö….
Viinipullo unohtui Jussille ja alkoholia nautittiin kaikkea muuta kuin romanttisissa tunnelmissa ja seuraavana päivänä kauheassa kankkusessa kantikseen vetämään tietovisaa!
Ei ole ihmisen elämä helppoa!

Tänään mennään Matin kanssa veren maku jo valmiiksi suussa taistelemaan voitosta Laiskan Karhun tietovisaan! Nyt näytetään niille närhen munat!
Tai sitten ei….

Tuparikin lähestyy ja lähes kaikki kutsutut ovat ilmoittaneet halukkuutensa saapua paikalle. Siitä suuri kiitos!

Tänään oli liksapäivä, ja johan taas alkoi hirvittää! Miksen voi oppia sääsätämään! Vuokran ja laskujen ja velkojen jälkeen alkoi ankara laskutoimitus! Pääsisinkö julistamaan rakkauttamme Dubliniin? Saisinko koskaan enää syödäkseni muuta kuin kaurapuuroa? Miten kävisi lapsenruokkojeni maksun? Toisalta niitä kannata maksaa. Pärjää ne lapset vähemmälläkin!

Eniten kuitenkin harmittaa tuleva Dublinin matkan rahoitus. Olen jo kuukausikaupalla tiennyt sinne lähteväni mutta ropoakaan en ole sanut säästöön! Minnalle en ole uskaltanut edes kertoa kuinka paha rahatilanteeni onkaan, ja on onni ettei hän lue tätä blogia.
Mutta aina sitä jotenkin on pärjätty! Välillä hyvin, välillä huonosti. Useimmiten saatanan huonosti! Ei taitaisi minusta olla valtionvarainministeriksi!!!

hauskaa syksyä!!!

-Nauri

P.S
Minulla ei ole lapsenruokkoja maksettavanani

Kimi Räikkönen on maailmanmestari!

Otsikkoon viitaten: Entä sitten?
Jenni Dahlmanin aviopuoliso siis ajoi jollain autolla muutaman kilometrin nopeammin kuin jotkut toiset, ja nyt hänelle kuuluu antaa muutama miljoona euroa ja kohottaa hänet kansallissankariksi?

Tämä Sveitsissä asusteleva huonolla koulumenestyksellä palkittu monimiljönääri on sis tehnyt jotain erinomaista?
Okei, hän ajoi autoa nopeammin kuin muut, mutta edelleen: Entä sitten?
Useamman päivän ajan olen joutunut kuulemaan kuinka ” Me voitettiin maailmanmestaruus” ja kuinka “Me näytettiin niille!”. Ketkä helvetin me? Minulla ei ainkaan ole pienintäkään osuutta Räikkösen maailmanmestaruuteen. Olen yhden kerran ajanut autolla joskus kolmekymmentä vuotta sitten, ja silloinkin ojaan. Älkää sekoittako minua koko asiaan.

Olen vilpittömän kateellinen Räikköselle hänen rahoistaan, vaikken täysin ymmärräkään mistä hän on ne saanut. Ottaisin mielelläni moisen summan tilileni ja muuttaisin jollekin Tyynen Valtameren saarelle missä ei olisi lainkaan autoliikennettä. Eikä hevosmissejä jotka perustelevat klubeja kavereilleen!

Ihan sama juttu oli silloin joskus 90-luvulla kun Suomi sai lätkässä kultaa. Taas “me” voitimme muut, ja taas “me” olimme maailmanmestareita!
Vitut!
Maailmanmestaruuden voitti silloinkin joukko ylipalkattuja hölmöjä jotka osaavat luistella ja sohia puutikulla paremmin kuin toiset hölmöt luistimillaan! Minulla ei silloinkaan ollut mitään tekemistä asian kanssa. Minä en edes osaa luistella!
Minusta on kamalaa katsoa kun isot miehet kyynelehtivät onnesta soikeina kun joku kilpailuviettinsä äärimmilleen venyttänyt hömelö ajaa autoa tai luistelee tarkkaan rajatulla alueella muita tuuppien. Eikö teillä ole omaa elämää vaan on elettävä toisten saavutusten kautta? Hävetkää!

Tiistaina Pub Peten tietovisassa oli kilpailemassa 11 joukkuetta, eikä olisi juuri enempää mahtunutkaan. Voiton vei Fossiilit 21 pisteellä ja heidät palkittiin ruhtinaallisesti.
Mutta hauskinta oli kun olimme tupakalla väliajalla ja eräs asiakkaista kertoi siskonsa myyneen mökkinsä joskus aikoinaan VAHINGOSSA!
Siis myynyt omaisuuttaan vahingossa!
Miten helvetissä siinä niin pääsi käymään? Jos ymmärsin oikein ei sisko itsekään oikein tienyt mitä tapahtui.
Olisi se vaan aika vänkää jos menisin joskus käymään kaupassa ja takaisin tullessani kertoisin kyynelsilmin Minnalle vahingossa myyneeni sieluni! Tai roskapussien vientireissulta palattuani saisi hän kuulla minun myyneeni munuaiseni! Tai ehkäpä jos meillä olisi lapsia Minna kauhukseen saisi kuulla että olen myynyt heidät eläinlääketieteellisiin kokeisiin! Vahingossa!
Kannattaa siis varoa! Maailma on kummallinen paikka!

Huomenna mennään Jarmon kanssa kirjamessuille kun siellä esiintyy Kana Staraoke-kilpansa kanssa. Siinä on paljon enemmän katsottavaa kuin formuloissa!

Tupareiden kutsut ovat lähteneet mutta huomattavan vähän on tullut vahvistusmaileja! Toimikaa!

Olen ilmeisesti kastellut yhtä chilipensastani liikaa kun ressukka lerputtaa päätään masentuneen näköisenä. Täytyy nyt katsoa kuinka kaverin käy!
Muut chilit ja paprikat rehoittavat kunnolla, ja joukkoon on eksynyt myös eräs kasvi joka nyt jo hipoo merin pituutta. Mutta kun en yhtään tiedä mikä se on?
Heitin aikoinaan kesällä ruukkuun paprikansiemeniä ruoanlaiton lomassa, ja pianhan nuo jo itivätkin, Jossain vaiheessa huomasin että siellä kasvoi myös joku outo veijari, ja hurjasti kasvoikin.
Nyt olen joutunut siirtämään hänet uuteen omaan ruukkuunsa kun tilat kävivät kovin pieniksi. Onkohan kyseessä Ruma Ankanpoikanen? Muistattehan sadun jossa sorsanpojasta sitten aikoinaan kasvoi kaunis joutsen? Saapa nähdä….

Entä sitten tämä Facebook? Ei harmainta aavistusta mistä on kysymys mutta aina kun avaan mailini niin taas on kutsuja “kaveriksi” sinne. Nyt mulla on niitä kavereita jo 35, ja osaa en edes tunne.
Voisiko joku ystävällisesti selittää minulle Facebookin idean ja mihin/miten sitä käytetään?

Viettäkää kaunis syksy, ja välttäkää formuloita!

-Nauri

Joskus elämä vain on ihanaa!

Kuten otsikostakin voidaan päätellä, minulla pyyhkii hyvin!
Monet ovat jo vastanneet tuparikutsuun myöntävästi ja lopuilta odottelenkin vastausta jotta tiedän hiukan valmistautua! Hopi hopi!

Eilen vietimme Minnan ( se ihana ) kanssa suhteemme 2-vuotispäivää romanttisissa tunnelmissa.
Aamulla kun heräsin minua odotti pöydällä kauniisti kirjoitettu kortti ja kovin mieluinen lahja: Pekingin matkaopas! Jos ette ole vielä kuulleet niin lähden kyseiseen kaupunkiin tammikuussa! Olin kovin otettu.
Kerroin Minnalle joutuvani työskentelemään yhdeksään saakka vaikka todellisuudessa työpäiväni päättyi jo klo.18!
Suoraan töistä säntäsin Kampin ostoshelvettiin josta ostin kauniin kimpun kauniita kukkia kauniille avovaimolleni tuona kauniina päivänä. Olenhan kaunis!
Sitten kipin kapin juoksujalkaa Runeberginkadulla sijaitsevaan Teos-ravintolaan. Se on espanjalaistyylinen pieni tapas-taverna, ja kovasti kehuja olen siitä kuullut. Ovat omaksuneet sitten mahdollisimman espanjalaisen meiningin ja palkanneet sinne myös espanjalaisen henkilökunnan. Ja siitähän ne ongelmat sitten alkoivatkin.
Jo kihlajaismatkallamme Barcelonassa olin koettanut verestää vanhaa espanjankielen taitoani, mutta kovin huonolla menestyksellä. Minnalla oli aina hauskaa kun ravintoloitten henkilökunta tuijotti minua suu ammollaan minun huutaessa heille naama punaisena “espanjaa”. Yleensä he alkoivat sitten puhua englantia, ja useimmiten minut sivuuttaen Minnalle.
Nyt minun siis piti selittää näille hidalgoille että olisin tulossa paikalle muutaman tunnin kuluttua ja sitten olisi mukava jos kukat kannettaisiin pöytään juhlavasti armaani yllättykseksi.
Ei mennyt jakeluun.
Lopulta paikalle saatiin yksi englantia taitava kaveri joka sitten ymmärsikin sekavan sepustukseni. Hymyillen lupasi toiveeni toteutaa.
Sen jälkeen riensin kotiin kauas toiselle puolelle kaupunkia pikasuihkuun. Vaatteiden vaihdon jälkeen taas ratikkaan ja Bar 99:n josta laitoin Minnalle viestin että olinkin päässyt hieman aikaisemmin, joten voisiko hän noukkia minut sieltä.
Sitten odoteltiin hermostuneena puolisen tuntia kunnes armaani pyyhälsi ovesta sisään kauniina kuin nuori morsian. Mikä hän vielä tulee olemaankin!
Hän meinasi koukata tiskille mutta sanoin että olin juuri saanut soiton Nikolta ja meidän pitäisi mennä häntä tapaamaan läheiseen ravintolaan. Nikolla olisi minulle jotain kirjoja.
Ihanana ihmisenä Minna suostui kyselemättä ja läksimme kävelemään kohti pääkallopaikkaa. Kun astuimme ovesta sisään olin etsivinäni Nikoa katseellani siinä onnistumatta. Joten siis yläkertaan henkilökunnalta kysymään.
Minnan ilme oli näkemisen arvoinen kun henkilökunta ohjasi meidät pöytään ja toivotti mukavaa iltaa. Viiniä ilmestyi pöytään ja Minna oli aivan kuutamolla. Sitten kerroin hänelle mistä on kysymys, ja jollen aivan väärin nähnyt, niin hänen hymyilevillä kasvoillaan saattoi aistia rakkauden ja iloisen yllätyksen. Kyyneletkään eivät olleet kaukana.

Siinä sitten istuimme illan ja söimme kaikenlaisia tapaksia, joista mieleeni jäivät erityisesti jokirapu-terriini ja maalaispatee. Ja valkosipuliperunat olivat loistavia!
Jos jotain haluaisi moittia, niin kukat henkilökunta unohti roudata sopimiuksen mukaan pöytään ja niitä piti mennä erikseen kysymään. Mutta se oli pientä kun sain nauttia illasta ja rakkaudesta sydämeni valitun kanssa. Koko illan hän jaksoi hämmästellä ja iloita romanttisista taipumuksistani.
Sellainen minä vaan olen….

Ei minulla tässä nyt sitten muuta. Halusin vain jakaa rakkauteni teidänkin kanssanne.
Nyt lähden Jarmon ja Hempun kanssa Painotaloon jodssa on joku Aku Ankka-näyttely. Tosin kuulin eilen että kyseessä on vain myyntinäyttely, mutta raportoin siitä myöhemmin.

Ja muistakaa katsoa huomenna sunnuntaina Lapinpoika TV 2:lta klo.21.15. Ekan repliikin elokuvassa lausuu allekirjoittanut!

Rakkaus voittaa!

-Nauri ja Minna

Uusi Suomi murskasi YLE:n voittoputken!

Eilisessä Laiskan Karhun tietovisassa kauan voittoputkellaan elvistellyt Teron ja Teemun joukkue sai luovuttaa johtosijan Uuden Suomen kantavalle voimalle, Nikolle! Mikään ei kuitenkaan muuttunut.Elvistelijä vain vaihtui….

Mikä perkele tämä facebook oikein on? Minut on sinne kaveriksi kutsuttu nyt monelta taholta, mutta kun en lainkaan ymmärrä mistä oikein on kysymys! Kaverit siis pitävät toisiinsa yhteyttä kirjoittelemlla toisilleen? Eikö nyt yhteydenpitoon voi käyttää puhelinta, mailausta tai perinteistä kirjettä? No, pakkohan siihen on kuitenkin mukaan lähteä kun se on nyt trendikästä!

Odotan jännityksellä tulevia matkojani! Ensin muutaman viikon kuluttua lempimään Dubliniin Minnan kanssa ja sitten tammikuussa hippeilemään Ollipekan kanssa Pekingiin!
Varsinkin Peking kiehtoo jo ajatuksena. Tuo tuhansia vuosia vanhan kulttuurin keskus jonka värikkääseen historiaan olen nyt tutustunut netissä ja kirjoja lukemalla!
Nähdä Taivaallisen Rauhan Aukio jossa Kiinan Kansantasavallan urheat sotilaat murskasivat täysin oikeutetusti opiskelija-terroristien ryhmittymän joka koetti huojuttaa Suuren Isänmaan järkeviä ihmisoikeuslakeja! ( Tykkään provosoida! )
Entäpä Kiinan muuri? Tuo valtava rakennelma jota pykättiin pystyyn vuosisatojen ajan pitämään mongolit ja muu rupusakki poissa, ja jonka virheellisesti väitetään näkyvän avaruudesta käsin.
( Setieto on osoitettu vääräksi jo vuosia sitten, ja joka muuta väittää se valehtelee! Käykää vaikka ite katsomassa! )
Keisarillinen Talvipuutarha! Koko valtava kaupunki! Kiinalainen ruoka ja paikalliset kauniit naiset!
Ja onhan siellä ensi vuonna olympialaisetkin, joka kaltaistani vanhaa urheiluhullua ilahduttaa kovasti!
Ystäväni Juho asustelee ihan kaupungin sydämessä ja on luvannut majoittaa meidät matkamiehet maan. Hän työskentelee siellä jossain Ulkoministeriön hommissa jos olen ymmärtänyt oikein. Eli meillä on majoitus ja opas omasta takaa! Ja matka maksoi 400euroa per sierainpari, eli ei juuri mitään!
Olen ihan töpinöissäni, jos asia ei vielä ole teille selvinnyt.

Telkkari kannattaa sitten virittää kakkoskanavalle 23.10 klo.18. Silloin ruutuun ilmestyy yksi aikamme suurimista näyttelijöistä ja kylän kovin häiskä, eli minä! Kyseessä on OK-Oikea Kysymys tietoviisasteliu jossa käväisin voittamassa tukun riihikuivaa tuossa jokin aika sitten. Ja muistakaa että kamera lihottaa ainakin viisi kiloa, ja minua kuvattiin kolmella kameralla!
Ja joulukuun 4. tulee joku Salattujen Elämien jakso jossa minä näyttelen. Ja hyvin!

Olen ostamassa eräältä asiakkaalta tietokonetta ja hänen mukaansa siinä sitten riittää tehoa sen verran että voin siirtää vanhoja VHS-nauhojani DVD-formaattiin! Vapiskaa kaikki tuttuni! Pakotan teidät katsomaan vanhoja roolisuorituksiani ja säälittäviä tekeleitäni!
“Lerppaa Rakkautta Albin Purhonen”,”Lihaa-Kött”,”Nutku ja Nauri-Show”………Taidetta massoille!

Uusia sketsejäkin pitäisi alkaa väsäämään kun käsikirjoituksia alkaa olla kaikki pöytälaatikot täynnä. Heikki tuossa ilmoitti halukkuutensa varastaa minulta yhden kässärin, ja tokihan minä luvan annoin. Nuoria lahjakkuuksia pitää tukea! Kun itsekin vielä löytäisi energiaa tehdä jotain muuta kuin juoda viinaa ja kirjoitella sekavia sepustuksia tänne blogiin.
YLE:llä alkaa ensi kuussa pyöriä netissä Sketsiklinikka niminen juttu jonne voisi omia tekeleitään lähettä ja paljon palkintoja voittaa. Pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni! Ja kavereita kanssa!

Eipä mulla tässä tällä kertaa tämän kummempaa.
Ihanaa ja rakkauden täytteistä syksyä kaikille!

-Nauri

Ankalle kyytiä!

Nyt se on sitten Kiinan matka maksettu! Ollipekan kanssa suuntaamme askeleemme toiselle puolelle maapalloa, kauas Pekingiin! Tammikuussa siis ahmimme masumme täyteen Pekingin ankkaa!
Minnalle lupasin tuoda sieltä kiinalaisen lapsen kun se nyt on muotia. Itse ajattelin sellaista 18-kesäistä minihameessa viihtyvää opiskelijaneitoa….
Kavereitakin taitaa jo pelottaa mitä tuon heille tuliaisiksi. Minä kun en harrasta mitään perinteisiä tavaroita!!! Minna suhtautui asiaan hyvin vaikka hieman naureskelikin sille että lähden matkalle juuri Ollipekan kanssa. Minna nimittäin on joskus aikojen alussa heilastellut kyseisen pitkätukan kanssa. No, siinähän se kymmenen tunnin lento menee mukavasti Minna-kokemuksia vertaillen!

Kantiksessa vetäistiin taas tietovisa sunnuntaina ja voiton vei Ikkikset. Taas! Nyt pitäisi paikalle saada joukkue joka laittaisi noille druideille kampoihin! Katsotaan ensi sunnuntaina kuinka homma silloin sujuu!
Terokin oli Töölöstä asti vaivautunut paikalle viehättävän seuralaisensa kanssa, mutta eivät tällä kertaa sijoittuneet. Uhkasivat kyllä saapua ensi sunnuntaina suuremmalla joukolla ja näyttää mistä kana pissii! Odotellaan jännityksellä!!!

Ja Jussin heila Tiina loukkasi minua verisesti! Jussi oli tehnyt cock au vinia (Kukkoa viinissä ) ja kutsunut minut syömään. Mutta Tiinapa sanoi etten ole tervetullut! Mitä! Pelkäsikö tuo kaunotar ettei kykenisi kohtaamaan eroottista vetovoimaani vaan lankeaisi lumovoimani pauloihin? Onko hän itse asiassa vieraan vallan tiedustelupalvelun agentti joka haluaa olla Jussin kanssa kahden lypsääkseen tältä tietoja joita siten käyttää yhteiskuntajärjestelmämme kantavien voimien nakertamiseen? Vai onko kyseessä puhdas mielenterveyshäiriö? Tämä asia vielä ratkaistaan!!!

Jussin luotsaama radioshow Slangiuutiset on ehdolla parhaaksi radio-ohjelmaksi Tampereella järjestettävässä gaalassa.
Blogin toimitus toivottaa onnea!

Tupaantuliaiset lähestyvät ja nyt pelottaa kuka loukkaantuu kun ei saakaan kutsua. Olemme keskustelleet armaani kanssa asiasta ja tulimme siihen tuloksen ettei paikalle voi kutsua ihan kamalasti porukkaa kun ei mahdu! Pyydän jo siis etukäteen anteeksi niiltä jotka eivät kutsua saa.
Lahjoja toki voi lähettää vaikkei tulekaan paikalle…..

Huomena pitäisi varmaan mennä Laiskaan Karhuun jossa Tarzan vetää tietovisan klo.18.30 omalla persoonallisella tavallaan. Viime viikolla hävisimme harmittavasti yhdellä pisteellä, joten nyt olisi aika näyttää tietojemme määrä ja voima! Kaikki mukaan kilpailemaan!

Harry`s Barissa on edelleen kiva työskennellä ja asiakkaat ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Olen siis töissä useimiten ma-to klo.09-17. Tulkaapa katsastamaan Liisankadun keidas!

Hitto kun se Martina läksi BB-talosta. Minua niin kovasti jännitti millaisen menon hän saa siellä aikaiseksi. No. onneksi siellä on vielä Kadi ja Timo joilta odotan paljon.

Olipas taas ajatusvirtaa. Kommentoikaa jos jaksatte, ja muistakaa rakastaa toisianne.

Moro

-Nauri

Kuvia!

En minä osaa tänne niitä kuvia laittaa! Jos haluatte katsoa kuvia Turun matkaltamme niin menkääpä tähän osoitteeseen:
http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/27e8a+nauri-turku.html
Sieltähän löytyy muitakin kuvia hakusana “naurin” alta.
Ja minä lähden tammikuussa Kiinaan!
Ja minulla on kankkunen!
Ja minä rakastan Minnaa!

-Nauri

Näin maailma makaa!

karpiorock.JPGJohan on taas kommentaattorit riemastuneet blogiani seuratessaan! On mukavaa huomata että viattomat kirjoitukseni saavat aikaan laajan keskustelun jonkin kaupungin paremmuudesta, vaikka tosiasiassa ei ole mitään väliä sillä mistä on kotoisin. Kunhan on ihmisenä mistään kotoisin!
Minnä vierailen aina mielelläni eri kaupungeissa ja eri maissa. Ja aina huomaan että pohjimmiltaan ihmiset ovat aina samanlaisia, kuviot vain vaihtuvat.

Uusi Suomikin sitten aloitti toimintansa! Jo ruhtinaalliset kolme päivää ilmestynyt julkaisu antoi odottaa itsestään paljon, ja mielestäni on jo odotuksen palkinnut.
Toivottavasti linja jatkuu rehellisenä ja mitään määrättyä suuntaa kumartamatta!
Onnea ja menestystä!

Ja sitten nämä perkeleen hipit ja idunpurijat! Johan nyt on saatana heidän kanssaan! Meidänkö nyt pitäisi alkaa maksaa heille kansalaispalkkaa jotta voisivat sitten kivasti tanssahdella ja katuja vallata minkä bongorumpujen paukuttelultaan ehtivät?
Ja kun heiltä sitten kysyy että jos näin nyt tehdään niin mitkäs ovat teidän vastuualueenne, niin johan alkaa alahuuli väpättää ja kyyneleet kostuttavat silmäkulmat. Vapisevalla äänellä sitten kerrotaan ettei heiltä saa mitään vastuuta vaatia.
Muistaakseni YHTEISkunnassa eletään YHDESSÄ jokaiseen kantaessa vastuun YHTEISkunnan toimivuudesta. Kaikkien pitäisi kai olla tasavertaisia, mutta ehkäpä toiset ovat tasavertaisempia kuin toiset… Muistattehan Orwellin?
Ystäväni Jarmo otti kantaa em.asiaan seuraavalla tavalla:
Seisoessaan parvekkeellaan hän huomasi että alas oli roudattu siirtolava jonka sisältö oli tarkoitus viedä kierrätykseen. Että jos kaapissa on jotain mitä et tarvitse, niin…
Nyt lavalla möyri kaksi hippinuorukaista keräten itselleen kaikkea mitä katsovat tarvitsevansa. ja se mitä eivät tarvinneet, he särkivät!
Ettei vaan kukaan pääsisi niistä nauttimaan!
Aikansa tuota hävitystä katseltuaan Jarmo otti sangollisen vettä ja viskasi sen kirkuvien ääliöiden niskaan!
Mutta huomion arvoista on se että ennen viskaamistaan hän huolehti ettei vesi ollut liian kylmää eikä liian kuumaa!
Kansalaismitali tuolle sankarille!

Meillä oli lapsena Jukan ja Timon kanssa salaseura Månsas-City Tom Tom`s. Siihen ei päässyt mukaan jos ei sattunut miellyttämään meitä. Pidimme juhlia ja ratkaisimme kaikenlaisia arvoituksia. Meillä oli kivaa.
Sitten me kasvoimme ja seura unohtui. Se tapahtui kun olimme jotain kahdentoista. Ei sitä enää niin vanhana viitsinyt…
Näinhän menettelee jokainen terve ihminen. Mutta joidenkin kohdalla ei ole näin, vaan halutaan perustaa salaseura kaikille kavereille joilla vaan on rahaa ja jotka ajattelevat yhtä syvällisesti. Kerrotaan kaikille että meilläpä onkin tällainen seura etkä sinä pääse sisään. Kukaan ei vain huomaa kysyä että haluisitko sinä tulla sisään… Voi Jenni parkaa. Mutta kaipa se pitää keksiä jotain kivaa puuhaa kun ukko ajelee ja dokailee pitkin maailmaa eikä itsellä aivokapasiteetti riitä kuin hevosten kanssa puuhailuun.

Me Minnan kanssa ei juurikaan riidellä, mutta nyt sitten sekin tabu puhkesi. Ja rytinällä! Olin taas omasta mielestäni oikeassa ( kuten aina ) ja kerroin sen sellaisella äänenvoimakkuudella että ihmettelen etteivät naapurit poliisia soittaneet. Seuraavan päivän lehdessä sitten olisivat kertoneet kuinka me olimme aina niin mukavia ja hiljaisia naapureita, ja ettei olisi meistä ikinä uskonut.
Haluankin tässä pyytää armaaltani anteeksi näin julkisesti. Olin täysi ääliö.

Nyt alan opiskella kuinka saisin kuvia siirrettyä kamerasta koneelleni.

Pitäkää peukkuja!

-Nauri

Stadista Turkuun ja takaisin!

Nyt sitä on meikäläinen työskennelyt Harry`s Barissa viikon, ja kovin hyvin olen viihtynyt. Mukava paikka mukavine asiakkaineen. Tänne minä jään!
Mendocinossa ja pub Petessä on pakko rajoittaa työskentelyä kun ei vaan jaksa. Kyllähän minä rahaa tarttisin mutta pitäisi Minnaakin ehtiä rakastamaan, ja se voittaa rahankin!

Eilen tultiin Turusta jossa piti osallistua Kirjamessuihin. Ei sitten tutustuttu kuin paikallisten ravintoloiden tarjontaan.Ja nyt sitten on paha olo. Johtuu varmaan erilaisesta bakteerikannasta….
Kårenissa oli perjantaina Nyrok Dollsin keikka ja vierailevana tähtenä Markku Karpio! Olen tuntenut tuon mainion rillipään jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta vasta nyt minulle selvisi että kirjoittamisen lisäksi hän osaa laulaa! Smoke On The Water sai ansaitsemansa tulkinnan ja monisatapäinen juhlakansa hurrasi että oli katto nousta paikaltaan! Loistokeikka! Lukaise myös arvostelu Turun Sanomien sivuilta turunsanomat.fi! Markkua kehutaan estottomasti!
Nikokin piti tavata turussa mutta tuo nilkki oli ilmoittanut Laiskassa Karhussa aikovansa vältellä minua, eli tehdä oharit. Luulin että olimme ystäviä….kosto elää!

Juomisen lomassa tapasin myös lapsuuteni sankarin ja hengellisen johtajani Markku Paretskoin jonka luotsaama Pahkasika-lehti oli omiaan muokkaamaan nuoren Naurin huumorintajua ja maailmankatsomusta joskus kultaisella 70-80 luvulla!
Myös TV-kasvo Arto Nyberg sai kuunnella sekavaa mökellystäni. Se Turun reissu ei häneltä unhoitu konsanaan!

Tuliaisiakin hankin; Jussi sai lauantain Turun Sanomat ja Jasmin Mäntylän levyn jolla on esimerkiksi kappale “Kuinka saisin miehen rikkaan?” Taidetta koteihin!
Jarmollekin toin tavaroita joista en vielä kerro kun en ole niitä ehtinyt toimittamaan, enkä halua pilata yllätystä!

Matin kanssa käytiin viime viikolla tutustumassa mannerheimintiellä tsekkiläiseen oluttupa Hadankaan, ja hyväksi sen havaitsimme. Olut oli oikein rapeaa ja paikan kaunis tarjoilijatyttö antoi halauksen! Tosin siihen saattaa liittyä se että tunnen hänet vanhastaan….

Olen nyt viikon ajan kuvannut ahkerasti uudella digikamerallani ja kunhan keksin miten niin laitan kuvia tänne blogin yhteyteenkin! Esimerkiksi Turun reissusta on aika läjä kuvia!

Ensi kuussa siten Dubliniin! Odotan reissua suurella innolla jo senkin vuoksi että Minna on mainiota matkaseuraa. Ikinä hän ei valita ja kauniskin on! Hyvä meininki!

Ajattelin ennen reissua järjestää yhdistetyt tupaantuliaiset ja syntymäpäivät. mutta saapi nyt nähdä. Siinä on kuitenkin aika lailla hommaa…..Mutta lahjat on kivoja joten enköhän minä ne järjestä!

Rakastan Minnaa sillä hänen yllään leijuuu ikuisuus….

Nyt takaisin sorvin ääreen!

-Nauri

Kirkkoja ja kadonneita kirjoja

Tänään on loppuelämäni ensimmäinen päivä!
Edellinen klisee tuli mieleeni kun aloitin uudessa työpaikassani Harry`s Barissa tänään virallisesti vakituisena baarimestarina.
Kanta-asiakkaat olivat kuulleet että saavun tänään ja odottamassa oli kukkaa ja pullapitkoa! Mainioita ihmisiä ovat he! Luulen että tulen viihtymään täällä mainiosti!
Olen tehnyt kyseisessä baarissa aiemminkin vuoroja, mutta nyt se alkaa vakituisesti! Loistohomma!

Sunnuntaina sitten Kantiksen tietovisassa voittopotin keräsi NoName-joukkue huimalla pistesaalillaan ja muut jyrsivät kateudesta kynsiään. Syyskuussa eniten pisteitä keräsi Ikkikset ja heidät palkittiin Tallinkin lahjakortilla. Onniteluni 109 pisteen keruusta!
Ensi sunnuntaina MC Jarmo hoitaa kysymysten esittämisen minun ollessa estynyt. Kohdelkaa häntä kiltisti. Hän näyttää hassulta mutta on kovin kiltti…

Eilen soitti vanha työkaverini Taavi kertoen olleensa juuri kuukauden Venäjällä kirkkoa rakentamassa! Hänet tuntien se on kuin Iisakin kirkon rakennustyö, mutta varmaan mainio kokemus, Jotain kirkon vapaaehtoistyötä jos oikein ymmärsin.

Perjantaina suuntaamme armaani ja sydämeni valtiattaren Minna kanssa Turkuun kirjamessuille. Saapa nähdä mitä siitäkin seuraa…Tarkoituksena on tutustua kirjallisuuteen ja baarielämään. Jos oikein arvaan niin jälkimmäinen kyllä vie kyllä voiton.
Ja mainiota on se että tapaan vanhan kaverini Markun joka laulaa luikauttaa kappaleen jos toisenkin kulttuurikansan iloksi! Huraa!

Ja voisivatko Tappi ja Tiina ( Tinde?) jo rauhoittua kommenteissaan? Ei toisen kommenteista nyt noin pidä tuohtua. Sana toki on vapaa kaikille, mutta…

Ja niin kuin kaikki aikaansa seuraavat tietävätkin, olen matkustamassa ensi kuussa Dubliniin. Sitä silmällä pitäen lainasinkin ystävältäni Matilta, tuolta kosmopoliitilta kaupunkia käsittelevän opaskirjan. Ja kun olin avannut sen kerran tai kaksi, kadotin sen. Onnistuin jotenkin unohtamaan sen bussiin työmatkalla, ja nyt onkin edessä uuden kirjan ostaminen matille ja Tiinalle.
Minä se osaan!
Muistan kun ystäväni Markku lahjoitti minulle kirjoittamansa kirjan omistuskirjoituksella vuosia sitten, ja sitä en ehtinyt edes avata! Syytän tästä kuitenkin kirjailijaa itseään koska hän antoi sen minulle kun olimme tukevasa humalassa Suomenlinnassa kaunista kesäpäivää viettämässä.
Siitäs sait!
Mutta jos jolla kulla on hyllyssään Markku karpion kirja Otsalamppu, olen valmis sen lunastamaan pienellä nimellisellä summalla. Kaikki muut hänen kirjansa minulla sitten onkin. En ole sitä onnistunut mistään löytämään, joten vinkkejä otetaan vastaan.

Eipä tässä nyt taas sen kummempaa, paitsi että rakastan Minnaa!

-Nauri