Ravintolatöihin? MIKSI?

Olen koko viikon odottanut tätä päivää jolloin minulla alkaa parin päivän vapaat. Olen kateellisena katsellut kuinka työpaikkani ohi on valunut tuhansittain kauniita ihmisiä vähissä vaatteissaan matkalla vilvoittavien vetten äärelle. “Lauantaina töiden jäälkeen kyllä menen minäkin rannalle ja terassille!” uhosin mielessäni.
Tämä aamu alkoi kovalla sadekuurolla.
Istuin parvekkellamme aamiaisella ja mietin kaiken katoavaisuutta. Miksi aina minua rangaistaan? Mikä onkaan se minun rikokseni joka tämän tuomion ansaitsee?
Kiitti vaan Jumala, kiitti!

Kerronpa jotain ammatistani;
Kun joskus muinoin päätin aloittaa baarimikon ammatissa oli minulla siitä melkoisen romanttinen kuva. Kuvittelin itseni tiskin takana komeissa vaatteissa rakentelemassa värikkäitä drinkkejä hemaiseville neidoille jotka kikatellen katselisivat minua ihaillen. Ihmiset kertoisivat minulle elämäntarinoitaan ja puhuisivat ongelmistaan jotka sitten ratkaisisin muutamalla hyvin valitulla viisaudella.
Asiakaskunta koostuisi hymyilevistä hyväkäytöksisistä ihmisistä jotka iloiten antaisivat minulle runsaasti tippejä kiitokseski ihanuudestani.
Homma ei kulkenut ihan oletettua uraa…

Olen työskennellyt vuosien saatossa jos jonkin moisissa juottoloissa ja ravinteleissa, ja täytyy sanoa ettei se mitään ruusuilla tanssimista ole. Välillä lähinnä oksennuslammikossa painimista!
Baarityöntekijää jotkut tahot katsovat voivansa kohdella aivan miten lystää, sillä olemmehan palveluammatissa. Heidän mielestään se tarkoittaa että olemme heidän palvelijoitaan! Olen toki työssäni nimenomaan asiakasta varten, mutta minä mikään sylkykuppi ole! Jos sinulla on paha olla niin hakeudu hoitoon äläkä tule ihmisten ilmoille muille pahaa mieltä tuottamaan!

Jos noudatan Tuotevalvontakeskusksen ohjeita ja lopetan myymisen liiaksi päihtyneelle “ihmiselle” niin saan kuulla olevani väärällä alalla ja lisäksi sukupuolinen suuntautumiseni asetetaan välittömästi kyseenalaiseksi. Jos taas huomautan että omien juomien tuominen ravintolaan on paitsi hyvien tapojen vastaista myös laitonta, minulle kerrotaan että kyseinen asiakas tuntee ravintolan omistajan eikä minulla ole enää seuraavana päivänä töitä.
Olen edelleen töissä.

Joskus ravintolan on aivan pakko muiden asiakkaiden viihtyvyyden vuoksi julistettava joku “ei toivotuksi asiakkaaksi”. On olemassa idiootteja joiden mielestä he voivat esimerkiksi uhkailla niin asiakkaita kuin henkilökuntaakin väkivallalla, ja välillä iloisesti nyrkillä pamauttaa jotakuta päähän koska hän ei miellyttänyt.
Kun sitten tällaiselle ravintoketjun huipulla olevalle henkilölle ilmoitetaan ettei hän ole tervetullut ravintolaan, niin hänen ystävänsä tulevat asiaa valittamaan. “Miksei Arska saa tulla? Se on ihan hyvä kundi!”
Niin varmasti heille, mutta kun minun baarimikkona on ajateltava muidenkin asiakkaiden viihtyvyyttä.
En halua että koko kapakan asiakas- ja henkilökunta saa koko ajan olla varpaillaan kun paikalla on arvaamaton ja väkivaltainen pösilö. Että milloin se mättäminen alkaa…
Jos et osaa käyttäytyä kuin ihminen, älä tule ihmisten ilmoille!

Ja jos kapaklassa on jukeboxi niin jokainen katsoo asiakseen tulla vaatimaan valitsemaansa biisiä kovemmalle. Ja kun mikään volyymi ei riitä!
Ja jälleen haluan todeta että katsokaa joskus ympärillenne kun olette ravintolassa; siellä istuu usein muitakin, ja kaikki nyt vaan eivät halua kuunnella kybällä Saatanan Kyrpäotsia!
Itsekkyys on tyhmyyttä!

Joskus taas on vanha kanta-asiakas joutunut viinapirun uhriksi siinä määrin että on vajonnut aivan pohjalle rappioalkoholistiksi.
Ei minulla ole mitään mahdollisuutta päästää asiakkaaksi kuset housussa hoipertelevaa, moneen viikkoon peseytymättä ollutta ihmistä vaikka hän kuinka olisi entinen kantis ja muuten mukava veikko.
Minun on ajateltava kokonaisuutta, ei vain yhtä yksilöä!

Onneksi nykyisessä työpaikassani minulle ei enää ole niin paljon ongelmia kuin joissain entisissä. Täällä viihdyn ja toivon että tulen viihtymään pitkään.
Ja tämä purkaus oli siis suunnattu vain pienelle osalle asiakaskuntaa. Valtaosa ravintoloissa asioivista on fiksua ja mukavaa porukkaa.
Mutta ikävä kyllä näitä ääliöitäkin joukkoon mahtuu….
Luulen että tämän vuodatuksen syy löytyy artikkelin alusta, eli säästä joka ei minua halua suosia vapaapäivinäni.
Olen katkera veikko!

Mutta nauttikaa te muut elämästänne, Minä menen nyt heittämään tuon huutavan ääliön ulos!

Rakkautta on ottaa muut huomioon!

-Nauri

Mustia miehiä ja nakupellejä!

Johan minä säikähdin!
Huonosti nukkuneena ( edelleen! ) join silmät ristissä kahvia rupatellen mukavia asiakkaan kanssa kun Pub Peten ovi aukeni ja siään ryntäsi yönmusta miekkonen valkoiset hampaat loistaen;
“Skirikit skirikit bra!” huusi tuo ilmestys, ja siinä vaiheessa aloin jo kaivaa pesäpallomailaa tiskin alta kauhun vallatessa sydämeni!
Mutta ennen kuin ehdin huitaista miestä tunnistin hänet vanhaksi kaverikseni Merreliksi! Tuo Suomessa vuosiakausia asunut karibian kasvatti oli tullut vanhaan kantakuppilaansa nostalgioimaan!

Jälleen näkemisen riemu oli suuri ja siinä me sitten vaihdoimme kuulumisia sekä vanhoja muistelimme.
Merrel on samassa duunissa hyvän ystäväni Pellen kanssa, ja sainkin kuulla muutamiakin totuuksia tuon hyväntahtoisen hömppäherran kohelluksista. Ihmisistä selän takana puhuminen nyt vain on hauskaa!

olen viimeksi nähnyt Merrelin luultavasti jotain viisi vuotta sitten, mutta tippaakaan ei ole mies muuttunut. Aivan sama iloinen ja mekastava kaveri hän edelleen on. Sain kutsun hänelle kylään kauas Itä-Helsinkiin, ja aionkin sitä noudattaa heti kun vain vapaapäivämme menevät yksiin.
Hieman kyllä pelottaa matkustaa niin kauas. Täytynee pyytää Pelle mukaan…

Samperi kun tästä menee koko ajan nuoria ja kauniita ihmisiä ohi kohti Hietsua! Bikini-pimut ja shortsi-kundit vain iloisesti viheltelevät marssiessaan kohti onnen kultarantaa, Hietaniemeä.
Miksi minun pitää tehdä töitä vaikka Jumala on minut luonut rannalle kirmailemaan vähäpukeisena ( joskus ihan nakupellenäkin! )?
Ei ole oikein se!
Mutta kunhan sunnuntai saapuu niin johan tämä poika hyppää simmareihin ja suuntaa kohti rantaviivaa. En minä uimaan aio mutta veden äärellä haluan olla. Pitää vain varoa ettei Greenpeace tule ja työnnä takaisin mereen…
Ja maanantaikin on vapaata, ja silloin voisi vaikka suunnata minigolf-radalle? Halukkaita mukaan?
Sunnuntaina vähäpukeista sekoiluani tosin haittaa Kantiksen tietovisa, joka muuten onkin sitten viimeinen ennen taukoa. Heinäkuu lepuutetaan ja elokuussa jatketaan uusin voimin!

Juuri äsken kultimussukkani ja märkien unieni kohde Minna otti yhteyttä ja ilmoitti että tänään hän haluaa jälleen grillata.
Mutta kun olemme syöneet pelkkää grilliruokaa pian viikon! Itse olin ajatellut tänään valmistaa jauhelihakastiketta ja sitä mussuttaa pottujen ja punajuurien kera, mutta kun ei.
Nyt grillataan! Taas!
No ahmitaan sitten makkaroita ja munakoisoa. Mussutetaan pottuja tillisen kermaviilisoosin kanssa! Istutaan parvekkeella ja työnnetään ammottaviin suihimme kaikkia grilliherkkuja kun kerran….
Hetkinen. Itse asiassa sehän kuulostaa hyvältä!
Ja huomenna sitten taas valitetaan kun ollaan niin paksuja….

Olkaahan kiltisti.

Rakkauden määrää ei mitata kaloreissa!

-Nauri

Lomaa odotellessa

Viime yönä ei sitten paljon nukuttu.
Oli meinaan semmoinen liskojen yö että huh huh. Koko yön vain pyörin sängyssä koettaen saada unen päästä kiinni, mutta huonola menestyksellä. Hikoilin ja kirosin tyhmyyttäni; oliko se pakko sen viinan kanssa viikonloppuna niin rellestää!

Ja tänään on sitten ollut niin hiljainen päivä töissä ettei tahdo aika kulua millään. Koko ajan vain vilkuilen kelloa toivoen sen rientävän eteen päin niin että pääsisin kotiin painamaan tyhmän pääni rakkaani lämpöiseen syliin.
Mutta vielä neljä tuntia…

Eilen oli Pub Peten tietovisassa aikas mukavaa. Paikalle saapui vakikilpailijoiden lisäksi myös vanha kaverini Kirsimaria. Hän oli blogistani lukenut kehoituksen saapua itseään sivistämään, ja älykkäänä neitona tehnyt työtä käskettyä tuoden pari ystäväänsä mukanaan.
Kiva!
Heidän joukkueensa Tarjoustalon menestyksestä lupasin vaieta blogissani, joten tehkäämme niin.
Visan voitti Fossiillit vaikka heitä oli vain puolikas joukkue. Ihme touhua!

Ensi sunnuntaina on sitten Kantiksessa viimeinen visa ennen taukoa, eli kaikki kynnelle kykenevät paikalle! Varmaan joku palkintokin pitäisi voittajille ostaa…

Tänään painun suoraan töiden jälkeen kotiin Minnan luo. Lupasin että tänään taas grillataan joten kaupassakin pitänee käydä.
Ajattelin panostaa makkaraan ja munakoisoon koska tiedän niiden tekevän kauppansa meidän pöydässämme.

Ja kyllä harmittaa kun nämä säät nyt suosivat niin minä joudun olemaan pimeässä juottolassa hikoilemassa.
Ainoana lohtuna on se että ohi kävelee koko ajan toinen toistaan nätimpiä tyttöjä matkallaan Hietsun rantaan, ja onhan se heitä mukava katsella.
Ja Minna; vaikka rakastankin sinua valtavasti, ei se minua sokeaksi tee!

Lomaa olen saanut ruinattua elokuun puoliväliin pari viikkoa, ja sitten olisi tarkoitus käydä moikkaamassa sukulaisia ja kavereita pitkin Suomea. Tosin kotimaan matkailu tulee hiton paljon kalliimmaksi kuin ulkomaille meno, mutta näin nyt on päätetty.
Ja onhan se hauskaa vaikka pistäytyä tapaamassa Markkua ja Suskia Utössa, Puroa tampereella ja Iiskan kanssa humaltua Oulussa ( mikäli siis satun lopettamaan absolutismini! ). Ja anoppilassa Raumalla olisi eri hauskaa myös vierailla. Toivotaan että se lottovoitto nyt sitten kolahtaa tilille ennen lomaa…

Ja sössimäni puhelimenkin sain auki kun eilen soitin Veijo Dnalle ja hänen ohjeitaan noudatin. Jotain hyvää tä’ssäkin elämässä…

Rakkautta on odottaa yhteistä lomaa.

-Nauri

Viinapiru ja sininen kimono

Onneksi juhannus on vain kerran vuodessa!
Perjantaina alkoi kolmen päivän vapaat, ja ne minä sitten vietinkin tukevasti pullon syrjässä kiinni.
Lauantaina tulivat Matti ja Tiina grillailemaan asuntoomme. Minna oli töissä joten hommahan karkasi täysin käsistä! Otin ystäväni vastaan siniseen kimonoon pukeutuneena luoden näin täydelllisen tunnelman. Olenhan Pikku-Huopalahden Hugh Hefner!
Matti ja Tiina, tuo mainio pariskunta toi tullessaan makkaraa, tsatsikia ja ihanaa savujuustoa. Sekä litroittain alkoholia!

Itsekin olin varannut jääkaappiin viiniä muutaman litran, joten sitähän sitten riitti. Istuskelimme vain parvekkeella ja ahmimme makkaroita rasva suupielestä valuen samalla lasejamme kohotellen. Matti katsoi jossain vaiheessa aiheelliseksi kaataa oluensa chilieni päälle. Saapi nähdä kuinka se vaikuttaa puutarhani kukoistukseen!

Minna saapui illan suussa rankan työpäivän jälkeen katsomaan konttaamistamme. Hän oli kovin ilahtunut kun olimme jättäneet hänelle puoli lasillista viiniä kaiken muun tuhottuamme.

Sunnuntain valjetessa aurinkoisena suunnistin kylille pahaa oloani parantamaan. Ja paranihan se sitten sellaiseksi että asiaa täytyi oikein muutamalla lasillisella juhlistaa.
Ja taas oli Minna tyytyväinen…

Jotenkin onnistuin sössimään myös puhelimeni sellaiseen kuntoon että nyt se on suljettu. Ilmeisesti laitoin väärän PIN-koodin liian monta kertaa. Eilen kävin DNA-liikkeessä valittamassa asiasta, mutta eivät suostuneet sitä avaamaan kun minulla ei ollut henkilöllisyystodistusta mukanani.
Minä olen surullisen hahmon ritari…

Ja aivan loistavaa on lukea teidän kommenttejanne! Koko ajan kommentoijien joukkoon tulee uusia ihmisiä vanhojen vakikommentaattoreiden joukkoon, ja se on iloinen asia! Tervetuloa Oben ja kaikki muutkin!

Ja toivon että osaatte lukea tätä vaatimatonta blogiani. Olen kova poika liioittelemaan ja rypemään itsesäälissä.
En minä aivan niin viinapirun riivaama ole kuin annan ymmärtää.

Nyt siis olen taas työmaalla kärsimässä. Ja ikinä en enää juo….

Ja muistattehan että tänään on taas tietovisa Pub Petessä klo 18! Kaikki mukaan!

Rakkautta on jättää juotavaa vaimollekin!

-Nauri

Juhannusruokia ja renesanssiruhtinaita!

Minun piti valmistaa armalleni silakkapihvejä keskiviikkona, mutta niinhän siinä kävi että olin unohtanut ottaa silakat pakastimesta sulamaan ja illalla sen sitten vasta huomasin. Kiva.
Eipä siinä mitään. Valmistin kuitenkin herkullista pottumuusia ja sen kylkeen grillasimme hieman makkaraa. Kyllä siitäkin masu täyttyi.

Eilen sitten kiiruhdin kotiin suoraan töistä ja nappasin isoihin kouriini puolisen kiloa silakkafileitä!
Suolalla ja valkopippurilla maustetuissa ruisjauhoissa ne kierriteltyäni paiskasin ne paistinpannulle ja paistoin voissa kauniin ruskeiksi ja rapeiksi.
Minna sanoi ettei eläessään ole saanut yhtä hyviä silakoita!
En siis tehnytkään pihvejä vaan ihan paistettuja silakoita, ja päätinkin niitä maistettuani että nyt ryhdyn Suomen Silakkapäälliköksi! Oli meinaan sellaista herkkua että oli silmät kääntyä päässä!
Lautaselle hieman muusia, keko silakoita, salaattia ja kaiken kruunasi tillisilppu ja hieman sitruunamehua!
Kun vielä keksisi miten niistä saisi yhtä hyviä ilman ämpärillistä voita. Uskoisin ettei Suomen Sydäntautiliitto suosittele tätä sapuskaa ainakaan meille ylipainoisille kun meni voita melkein koko paketti. Tosin siitähän oli mennyt osa toki muusiinkin ja voileipien päälle jo aiempina päivinä.

Joka tapauksessa aion alkaa nyt suosia siis silakkaa josta sitten loihdik kaiken moisia ihmeellisisä herkkuja! Se on halpaa ja hyvää, ja onhan noita reseptejä joissa ei sitä voita niin tarvita. Esimerkiksi uunissa voi tehdä silakkarulliia tomaattimurskassa hauduttaen. Ja taas pottumuusia lisukkeeksi. Tosin pottumuusin suurkuluttajille koittaa pian huonot ajat kun ei saa kuin uusia perunoita, ja niistä ei tuota taivaan mannaa voi tehdä kun se menee ihan liisteriksi.

Huomenna matti tulee nuorikkonsa Tiinan kanssa residenssiimme grillaamaan, ja se se on mukavaa.
Tosin meidän grillillämme ei kovin kummoisia tehdä, mutta makkarat ja munakoisot siinä kyllä valmistuvat. Jos saisi vielä maissin tähkiä hankittua?
Lisukkeeksi valmistan hyvän salaatin ja uunissa yrttiperunoita. Kastikkeena yrteillä maustettua jogurttikastiketta. Njam!

MInullahan on vapaata la-ma ja aion käyttää sen hedonistisesti tseni hellimiseen. Syön, juon ja nautin.
Olen renesanssiruhtinas!

Ja pakkohan se on tunnustaa; Jussi Joneksen ja minun kukkotappeluni tämän blogin yhteydessä ei ole ollut ihan niin vakavaa kuin olen antanut ymmärtää. Olemme ystäviä kaikesta huolimatta. Muta en minä sitä peru että hän on mölyapina. Miten niin pienestä miehestä lähteekin niin iso ääni?

Ja tässä Jussi Jones paukuttaa rumpuja kappaleessa jonka sanoma on varmasti askarruttanut monen mieltä:
http://www.youtube.com/watch?v=8DljXDLX5JA&feature=related

Ja näin juhannuksena haluan että tutustutte tähän juttuun:
http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/2641?keyword=tapaturma
Vain Suomessa voivat virkamiehet olla näin ajan tasalla! Vain meillä ihmisille maksetaan palkkaa siitä että he pilaavat toisten ilon!
Onnea KULUTTAJAVIRASTO! Oletter aivan idiootteja!
Tulkaa nyt saatana kieltämään kotoani esimerkiksi voiveitset! Minähän saatan leikata niillä sormeeni!
Lainatakseni henkistä johtajaani; SAATANAN TUNARIT!

Nyt nostan käteni iloiseen tervehdykseen ja toivotan kaikelle kansalle oikein mukavaa juhannusta.
Muistakaa varovaisuus vesillä!
Ja muistakaa myös tuoda minulle tuliaisia missä ikinä liikuttekin!

Rakkaus liisteröi meidät kuin uusista perunoista tehty muhennos!

-Nauri

Silakkapihvejä ja rokkituristeja!

hetken jo kuvittelin kaiken olevan okei, kunnes sitten oli aika vetää tietovisa Petessä.
Olin valmistellut hyvät kysymykset, fiilis oli mahtava ja paikalle oli saapunut visailijoitakin ihan mukavasti. Muutamia uusiakin naamoja oli tullut osallistumaan tähän hienoon tilaisuuteen.
Sitten paikalle saapui Jussi Jones!

Koko visailun ajan jatkui typerä ja lapsellinen mölinä tyyliin;”Mä en osallistu ku sä oot niin pölvästi!”
Mukavaa että joukossamme vaeltaa tuollaisia sanan säilän mestareita!
Teki mieli antaa hänelle euroopan pisin porttikielto, mutta kun en enää ollut varsinaisesti töissä..
Toivokaamme että tuo verbaaliakrobaatti kasvaa jonain päivänä ymmärtämään oman hölmöytensä.

Ja pakkohan se on myöntää; olin TAAS tehnyt kysymyksissä virheen!
En ymmärrä mikä minua vaiva??
Vaikka kuinka koetan lukea kysymykset niitä tietokoneellani kirjoittaessani, en huomaa virheitä ennen kuin sitten niitä visailijoille lukiessani. Ja joskus en edes silloin. Nytkin olin sekoittanut Lohjan ja Pohjan, ja sehän sitten sotki koko paletin.
Kiitos ja anteeksi!

Hitto kun taas se unettomuus vaivaa.
Viime yönäkin heräsin kolmen maissa enkä sen jälkeen paljon ole nukkunut. Ja nyt tietty töissä väsyttää…
Mutta ehkä se uni illalla sitten tulee kun olen ahminut masun täyteen silakkapihvejä!
Aion nimittäin tänään valmistaa silakkapihvejä ja pottumuusia. Meidän perheessä ei yleensä paljon kalaruokia syödä, mutta nyt sain Minnan suostuteltua tähän herkkuun.
Toivottavasti siitä tulee hyvää kun en oikein ole päässyt harjoittelemaan. Mutta kun on hyvät raaka-aineet ja Maailman Paras Kokki niin ei voi epäonnistua!

Pub Petessä on nyt ollut melkoinen vilske johtuen näistä Metallicoista ja AC/DC;stä.
Vastapäinen hotelli on täynnä rokkituristeja jotka sitten kansoittavat kuppilamme ennen ja jälkeen konserttien.
Kiva!

Juhannuksena olisi sitten vapaata kokonaiset kolme päivää!
Minna tosin on töissä joka päivä joten pakko keksiä tekemistä. Matin kanssa juteltiin jotta hän vaimoineen saapuisi kartanoomme grillaamaan. Loistosuunnitelma muuten mutta kun se meidän grilli on sähköllä toimiva hökötys joka on aikas huono.
Mutta kyllä kai sillä jotain saa aikaan, ja kun on tarpeeksi juotavaa niin ei se ruokakaan niin tärkeää ole…
Ei vaan kyllä se ruoka on pääosassa. Ja ruokaan tarvittaisiin rahaa joka tällä hetkellä loistaa poissaolollaan lompakostani. Mutta kaipa minä jostain muutaman kympin saan lainaa, ja sitten vain ostamaan kaapit täyteen nami-ruokaa ja -juomaa!
Samperi kun on tylsää olla köyhä!
Tosin minulla on kymmenen viikon lotossa vielä ensi arvonta voimassa, joten eiköhän se siitä…

Jos en ehdi kirjoitella niin hauskaa Juhannusta! Ja muistakaa ettei juhannus ole vain yltäkylläisyyden ja makkaran syönnin aikaa. Siihen liittyy myös vahvasti alkoholi!

Rakkauden nälkään ei auta edes silakkapihvit!

-Nauri

Urheilijanuorukaisia ja märkiä naisia!

Vapaat on pidetty ja alkaa taas arki.
Lauantaina kun töistä pääsin niin jäin ystävienikanssa muutamalle oluelle. Jarmokin saapui paikalle suoraan urheilemasta. Taivallahdessa oli jälleen pidetty perinteiset Olympiadit, eli Etu-Töölön Urhot ( Pub Petessä vaikuttava “urheiluseura” ) olivat kokoontuneet yhteen viinan juonnin ja muun sekoilun merkeissä. Lypsyjakkaraa oli viskottu kuten myös keihästä ja kruunukorkkia. Paljon oli juotu ja makkaraa syöty, ja siltä se tosiaan näyttikin kun urheilusankarit rantautuivat Pub Peteen.

Siinä sitä silmä lepäsi katsellessa noita salskeita urheilijanuorukaisia jotka jaksoivat tuntitolkulla kehuskella kuinka pitkälle olivat viskoneet olutpullon korkkia.
Tunsin rinnassani suurta ylpeyttä, ja taisi siinä kyynelkin poskelle vierähtää kun ajattelin sitä iloa mikä minulle onkaan suotu; saan katsella tätä ryhmää ihan päivittäin tuntitolkulla työn puolesta!
Ei vaiskaan, mukavaa porukkaahan he ovat. Ja hauskaahan se on että jotkut jaksavat tuollaistakin aktiviteettia järjestää.

Mutta ei sitä mekastusta kovin kauaa jaksanut katsella, ja painuinkin kotiin rakkaani syliin köllimään.
Ikävä kyllä Minna oli töissä koko viikonlopun joten jouduin hauskuttamaan itse itseäni. Katselin elokuvia ja hoitelin puutarhaani. Tomaattipensaassa havaitsin yhden (1) pienen tomaatin alun. Ristimme sen Minnan kanssa Tommiksi koska eräs sen niminen ystävämme on myös pyöreä ja punainen vakaumukseltaan.

Sunnuntaina oli Kantiksessa tietovisa jonka voitti UKK-akatemia käsittämättömällä 25 pisteen saaliillaan!
Paikalla oli 15 joukkuetta ja mukava tunnelma. Ensi sunnuntainahan ei visaa sitten olekaan, ja seuraavana on viimeinen ennen kesätaukoa joka kestää koko heinäkuun.

Sunnuntai-iltana olin vessassa ja MInna hakkasi ovea kehoittaen minua sieltä heti poistumaan. Kuulemma oli hätä hänelläkin.
Minuun meni piru ja tein jekun; kun avasin oven niin samalla hetkellä ruiskutin suihkusta armaani läpimäräksi!
Hän ei riemastunut ihan yhtä paljon kuin minä…
Hieman aikaa mökötettyään hän kosti minulle. Istuin kaikessa rauhassa sohvalla kun MInna äkkiä kaatoi päähäni ämpärillisen vettä!
Kehtasikin!
Eihän käytännönpiloissa mitään pahaa ole, mutta hän olisi voinut ajatella hiukan pidemmälle; minun oli tarkoitus nukkua siinä sohvalla!
Ilmoitin sitten komentoäänelläni että se olen minä joka nukkuu parivuoteessamme! Minna kertoi aikovansa tehdä samoin.
Siinähän kävi sitten tietenkin niin että seuraavana päivänä sain kuulla valvottaneeni armastani massiivisella kuorsauskonsertilla.
Silmät pyöreinä sitten kysyin miksei hän ollut siirtynyt sohvalle nukkumaan jos kerran häiritsin hänen untaan.
Minua mulkaistiin melkoisen pahasti!
Mutta niinhän se on että Jumala ei hyvällä katso jos lempilapsen niskaan vettä kaadetaan…

Ja iloksenne näyte siitä kuinka homma hoidetaan; Lähdetään nuorena Suomesta maailmalle ja valloitetaan estradit!
http://www.youtube.com/watch?v=dcpoI0vYImI

Eipä tässä sen kummempaa.
Blogiani on muuten luettu yli 120 000 kertaa. Jos jokainen käynti maksaisikin euron niin minulla oli pian se Paksun Naurin Majatalo…
Joten rahaa tulemaan! En minä tätä huvikseni tee!

Ja klo 18 Pub Peten tietovisaan ihastelemaan minua!

Rakkaudesta se Naurikin kultansa kastelee!

-Nauri

Grillikaaoksesta kunnian poluille!

Olen sankari!
Eilen vietettiin Helsinki-Päivää ja yhtenä tilaisuutena oli Taivallahden leikkipuistossa tapahtuma jossa lapsille järjestettiin mm. griillauskisa allekirjoittaneen johdolla.
Paikalle saapui satamäärin lapsia vanhempineen ja kaikilla oli mukavaa. Mutta sen mukavan järjestyminen ei ollut aivan helppoa!

Sain tästä juontokeikasta tiedon jo muutama viikko sitten ja sen jälkeen koetin useasti saada selville kaikki aikataulut ja ohjelman kulun, sekä sen mikä minun roolini olisi ja mikä muiden osallistujien. Mukanani hääri jutun järjestäjä Päivi ja leikkipuiston henkilökuntaa.
Kaikki info jota sain oli kovin epämääräistä, ja sama meno jatkui eilen aamulla kun saavuin paikalle. Kukaan ei oikein tiennyt kuinka homma tulisi mennä ja mikä olisi kenenkin tehtävä. Informaatio ei kulkenut tai oli kovin ristiriitaista.
Grillaustarvikkeita puuttui ja niitä haettiin kaupasta, esiliinat ja muuta tarvikkeet eivät riittäneet kaikille osallistujille jne.

Kun juonto alkoi tarhan johtaja julisti jo kilvan avatuksi ennen kuin olin ehtinyt ottaa edes mikrofonia käteeni säännöistä puhuakseni.
Hoidimme kuitenkin Päivin kanssa osuutemme alustuksesta ja sitten kisa alkoi.
Äkkiä vain saimme huomata että lapset olivat aivan pihalla mitä heidän tulisi tehdä!
Siinä sitten juostiin joka ryhmän välillä kertomassa ohjeita, ja jokainen tietysti kertoi ne eri tavalla koska mistään yhteisestä sävelestä ei ollut sovittu!

Edellinen saattaa kuulostaa ( ja varmaan kuulostaakin) katkeralta ja pettyneeltä, mutta tarkoitukseni oli kertoa miten suosta noustaan ylös!
Vaikka kaikki tuntui olevan hakusessa, oli homma kuitenkin jotenkin kummallisesti hanskassa!
Lapset oppivat nopeasti yhteistyön merkityksen ja auttoivat toinen toisiaan. Kaikki tekivät iloisesti töitä ja katsojatkin välillä naurroivat ääneen tuolle hallitulle kaaokselle.
Jokainen ryhmä kattoi pöytänsä hienosti ja ruoka oli mitä maukkainta ( tottahan juontajakin niitä pääsi maistamaan ) ja nappasinkin nuorukaisilta pari vinkkiä omiin grillaushetkiini.
Juonnot menivät hyvin ( omasta mielestäni ainakin ) ja kaikki toimi ihan aikataulussa.

Kesken kilvan Päivin piti häipyä toiseen tilaisuuteen ja jätti minut organiosimaan lopun! Minut kaikista maailman ihmisistä!
Otin nopeasti kuitenkin homman haltuuni ja puiston henkilökunnan kanssa tuomaroimme kilvan loppuun.
Mutta koska kaikki joukkueet olivat olleet niin loistavia ja jokainen oli loistanut jollain grillauksen osa-alueella, oli mahdotonta palkita vain yhtä joukketta. Niinpä päätimme arvovaltaisen raadin kanssa että jokainen ryhmä palkitaan! Lisäksi osallistujat saivat ottaa omakseen essut ja kokkihatut joita olivat pitäneet yllään mestariteoksia loihtiessaan!

Kun homma oli ohi juttelin paikalla olleiden kanssa ja kaikki olivat sitä mieltä että kaikki meni erinomaisesti. Yleisö ja osallistujat nauttivat kauniissa kesäsäässä iloisesta meiningistä. Ja varsinkin lapset olivat aivan tohkeissaan; lähes jokainen alkoi heti suunnitella jo omia grillikemuja mökille tai kotiinsa. Ehkä minä nyt omalta osaltani annoin heille virikkeen syödä muutakin kuin pakastepizzaa…

Tämän tarinan opetus siis oli; vaikka kaikki tuntuisi menevän persiilleen, lopussa kiitos seisoo!

Puistosta painuin suoraan kotiin Minnaa odottamaan. Odottaessani tein sitten päivän innoittamana valmiiksi kaikenmoista grillattavaa, munakoisoa timjamiöljyssä, makkaroita, kanaa…
Lisukkeeksi uunissa yrttiperunoita ja niille tillillä maustettua kermaviilisoosia. Lisäksi vielä uunissa munakoisovuokaa, mutta se meni melkein kokonaan pakkaseen.
Me pidämme syömisestä!

Minnan saavuttua rankan työpäivänsä jälkeen makailimme vain sohvalla nauttien keittiön antimista. Kovasti sain taas kehuja ja suukkoja.

Tänään sitten teen aamuvuoron Petessä ja sitten kaksi päivää vapaata. Paitsi huomenna vedän Kantiksen tietovisdan, mutta muuten vain makoilen ja hoidan puutarhaani.
Ensimmäinen paprikasato on jo korjattu ja kohta saa chiliäkin!
Basilikan olen tainnut tappaa, joten istutan sitä lisää.
Pinaattia ja salaattiakin on tulossa, tomaateista puhumattakaan.
Rakkauden lämmössä kaikki kukoistaa!

Lopuksi sana viikonvaihteeksi;
Olin ajatellut etten jaksa edes kommentoida Jussi Jonesin juttuja, mutta pakko kai se on kun alkaa ketuttaa.
Luulen että tätä “radiotoimittajaa” harmittaa tietovisoissa eniten se ettei hänen joukkueensa koskaan menesty. Tästä suivaantuneena hän sitten kostaa kokemansa vääryyden haukkumalla juontajaa joka vain koettaa viihdyttää kansaa. Jos nyt joskus teenkin virheen, ei se mielestäni oikeuta tuollaiseen purkaukseen.
Kaikki kritiikki otetaan vastaan jos se esitetään asiallisesti, mutta kirosanojen viljely ja typerä solvaaminen osoittavat vain jotain niiden esittäjästä.
Jussi Jones;Älä peiliä syytä jos naama on vino!
Kaikki nyt vain eivät ole niin kovin älykkäitä. Ehkä sinulla on jotain muita avuja. Ehkä…?
Pelottaa hieman miten ensi tiistaina visassa sujuu jos tuo “visailija” saapuu paikalle…

Ja lopuksi vielä valistusta viinan kurimusesta Jussille ja muille viinaan meneville:
http://www.youtube.com/watch?v=etj6fPjmuaY

Se siitä ja viikonloppua viettämään!

Rakkauden grillissä roihuaa!

-Nauri

Asunnottomia ja ummikkoja venäläisiä!

Johan sainkin aikaan kommenttivyöryn arvostelemalla pöpejä jotka haluavat pilata toisten ilon tietovisailussa!
Kohteeksi valikoitui kaikkien mölyapinoiden joukosta radiotähti Jussi Jones, ja hän onkin saanut huutia lukijoiltani. Kiitos.

Alkuviikko on nyt sitten mennyt enemmän ja vähemmän huonossa kunnossa. Alkoholiin en ole koskenut sitten maanantain, joten siitä ei ole kysymys. Jotenkin vain on yleiskunto sillä tolalla etten tiedä kuinka hoidan tämän aamuvuoron ja huomisen Nauri-Setä Shown…

Eilen piti olla palaveri huomisesta, mutta jouduin perumaan sen koska väsyneenä oli pakko mennä vällyjen väliin. Koetan saada sen tänään aikaiseksi.
Kun töiden jälkeen saavuin kotiin niin ilokseni huomasin että Minna ( se kaunis ) oli tiskannut, pyykännyt ja muutenkin siivonnut.
On hän vain ihana!
Omalle kontolleni jäi makaaminen sängyllä ja jatkuva säälin kerjäys.

Tänään otin evääksi tertun banaaneja ja litran jogurttia. On kai se kesäkunnon hankkiminen joskus aloitettava…
Viime aikoina onkin tullut syötyä läskiä ja laardia sen verran että sillä eläisi pieni kiinalainen kylä vuoden! Ja kesällä jäätelö on suurimpia kiusauksiani! Onneksi ilmat ovat sen verran kalseat ettei jädeä vielä ole montaakaan litraa mennyt.
Huomenna meillä herkutellaan varmaan pinaattisopalla ja grillatuilla kasviksilla. Tai sitten sorrun ostamaan läjän HK:n blööta….

Mitäköhän sitä tekisi juhannuksena? Koko viikonloppu vapaata kun edes Kantiksessa ei ole tietovisaa. Rahaa tosin ei juurikaan ole ja Minna on töissä joka päivä…
Kaipa minä jotain keksin. Toivottavasti ilmat sallivat vaikka pyöräilyn!

Työpaikkani viereen avattiin maanantaina asunnottomien asuntola. Harmittaa kun kaikki juntit ovat koko ajan lietsomassa vihaa talon asukkaita kohtaan. Ihmisiähän tässä kaikki ollaan!
Jos ihminen on sellaisessa kunnossa että hänelle voi tarjoilla niin tervetuloa vain työpaikalleni! Lisäksi kyllä on pakko katsoa hieman yleiseen siisteyteenkin, sillä kyllä liikkuessaan julkisilla paikoilla pitää olla puhtaat vaatteet, eikä se suihkukaan kiellettyä maata ole…
Pari ilmeisesti naapurin asukasta jouduin käännyttämään eilen ovelta kun olisivat kyllä olleet jo hygieniahaitta.
En oikein ymmärrä; ei minullakaan rahaa paljon ole, mutta kyllä minä sentään pesydyn!

Ja muista naapureista; eilinen Suomi-Venäjä potkupallo-ottelu oli saanut naapurihotellin täyteen itäisen maan viisaista miehiä jotka sitten viettivätkin aikaansa työmaallani.
Kivaahan se on kun on tupa täynnä, mutta kun on se kielimuuri!
Minä en osaa sanaakaan heidän kieltään, eikä heiltä taitu oikein hyvin suomi tai englanti. Oli siinä muutamakin hauska tapaus kun koetin ymmärtää mitä se veli venäläinen nyt oikein haluaa.
Osoittaa kyllä jonkinlaista rohkeutta lähteä ulkomaille aivan ummikkona, joten siitä pisteet.

Ja You Tubesta löytyy sitten muitakin omituisia teoksia kuin omani! Näitä siellä on muutamia erilaisia!
Laittakaa mulle linkkejä hauskoista pätkistä niin lisään niitä muiden ihailtavaksi! Tässä siis tällaista taidetta:
http://www.youtube.com/watch?v=r5AXMCRSS4Q

Lopuksi haluan siteerata hieman muunnellen elokuvaohjaaja Lars Von Trieriä:
“Minua ohjaa Jumalan käsi. Olen maailman paras bloginpitäjä”.
Hän taisi puhua omasta ammatistaan…

Rakkautta on pilkata tietovisaa häiritseviä pöpejä!

-Nauri

Ei se ollutkaan kankkusta!

Jos ei kankkusta niin flunssa ainakin!
Eilinen paha oloni ei ollutkaan pelkästään juomisen aiheuttamaa, vaan räkätautihan se oli mukana kuvioissa.
viime yönä ei saanut kunnolla nukuttua kun koko ajan oli henki loppua ja niistääkin piti siihen malliin että aamulla ei sängyn jalkoja juuri näkynytkään paperitollojen seasta.
Nyt siis töissä nokka vuotaen ja kuumettakin taitaa olla. Kiva!

Eilen Pub Peten tietovisassa oli muutamakin ihan uusi naama, ja se on kovin kiva asia. Voiton veivät Holmströmit 24 pisteellä. Onnea.
Huutomyrskystä huolehti radiopersoona Jussi joka ei osaa, tai halua, keskustella mahdollisista virheistä kysymyksissä normaalin ihmisen tavoin. Hän vain mölyää kuin pahainen mämmiä mutustava mutantti!
Häpeä!
Kaikki jotka osaavat käyttäytyä; olette tervetulleita PuB Peten tietovisaan aina tiistaisin klo 18! Jossain vaiheessa tosin pidetään tauko, mutta siitä sitten myöhemmin.

Kantiksen tietovisahan onkin sitten tauolla heinäkuun, mutta jos siis tulee vieroitusoireita niin Petessä voi visailla!

Hittolainen kun jännittää perjantain esiintyminen.
Taivallahden leikkipuistoon odotetaan satamäärin mukuloita joita minun sitten pitäisi viihdyttää! Tänään on lopullinen palaveri asiasta, ja saan kuulla kaikki viime hetken yksityiskohdat.
Saapa nähdä miten Nauri-sedän käy…

Ja lauantaina piti lähteä vanhojen työkavereiden kanssa hippaamaan, mutta taitaapi jäädä se hommeli. Minun on pakko parantua flunssastani, eikä tuo alkoholin käyttökään oikein innosta.
Taidan vain maata pötköttää ja juoda mustaherukkamehua. Toivottavasti en menetä ääntäni ennen perjantain showta!

Väliin taidetta:
http://www.youtube.com/watch?v=IRfenxpvezM

Vain Meijun voimalla jaksan tämän päivän. Illalla aion vain kömpiä vällyjen väliin, ja jos hyvin käy saan seuraksi Pohjois-Euroopan kivoimman likan, Minnan!

Rakkautta on kuunnella Suvasta!

-Nauri