Varpajaisia ja karismaattisia blogisteja!

Jessus mikä kihtikohtaus!
Eilen kun lähdin töihin havaitsin että hieman tykyttää oikeassa isovarpaassa, ja se on yleensä merkki tulevasta kohtauksesta.
Optimistisena ihmisenä kuitenkin ajattelin että se menee ohi.
Ei mennyt!
Kipu kasvoi koko päivän ajan, ja kun Suski vihdoin saapui kuuden maissa minua päästämään en meinannut kyetä kävelemään!
Hyppäsin raitiovaunuun ja huristin Kaivopihan apoteekkiin johon lääkäri oli minulle lähettänyt puhelinreseptin ainoaan minulle toimivaan tulehduskipulääkkeeseen, Arcoxiin!

Ja hitto kun muuten oli senkin reseptin saaminen kiven takana!
Minun terveysasemani on Laakson sairaalan yhteydessä, mutta nyt koko sairaala on pyhitetty sikainfluenssapotilaille joten puheluni yhdistyi ensin Munkkivuoreen. Siellä sitten selvisi että minä kuulunkin Kannelmäen piiriin.
Soitin siis sinne.
Sain tehdä hiki hatussa töitä että puhelimessa ollut hoitaja ymmärsi ettei minulla ollut mitään mahdollisuutta lähteä Kantsuun jotain reseptiä hakemaan.Lopulta sain hänet ymmärtämään tilanteeni ja homma hoitui.
Mutta miksi piti tämäkin tappelu käydä?
Miksei hoitsu heti sanomnut että puhelinresepti on okei jos se kerran kuitenkin onnistui?
Kaikkea ei länsimainen tiede pysty selittämään…

Nyt jalkaani sattuu enää vain hieman, ja uskonkin että tämän päivän aikana kipu hellittää kokonaan ja voin taas tanssia lailla nuoren gasellin.
Ja iltasella varmaan jalkaani tarvitsenkin kun ystäväni rokkikukko Miqu saapuu Pub Peteen viettämään varpajaisiaan.
Miqu on sellainen elämäntaparokkari että oksat pois. Joskus takavuosina tein hänen yhtyeestään videonkin.
Ihailkaa;
http://www.youtube.com/watch?v=a4AHGhwIeec

Aamulla tapasin ratikkaa odotellessani naisen joka oli ollut aikoinaan Lauttasaaren Piratissa baaritiskin takana töissä. Jostain syystä hän muisti minut vaikka niistä ajoista kun siellä pyörittiin on kulunut pian 30 vuotta!
Joissain vain on sellaista karismaa joka jää mieleen!

Aikomuksenani oli huomenna lähteä jonnekin sekoilemaan, mutta surukseni huomasin että palkkani ei ollut rantautunut tililleni.
Kiitti vaan!
Jääkaappi ammottaa tyhjyyttään eikä rahaa ole edes kavereilleni vippejä maksaa! Ja ne varpajaisetkin pitäisi juhlia.
Voi minua kurjaa!
Mutta aina minä jotain keksin, sillä olenhan Maailman Paras Nauri!

Nyt ei tämän enempää.
Kyllä se kesä vielä tulee!

Rakkautta on antaa Naurille rahaa sekoiluun!

-Nauri

Kihti-Ninja ja kihlausuutisia!

Olen voittaja!
Tänä aamuna kävin tarkastamassa lottotilini, ja ilokseni huomasin että eilen olin Viking Lotossa voittanut melkein 20 euroa! JEE JEE!
Nyt se on voittoputki avattu, ja siksi sijoitinkin voittoni välittömästi ylihuomiseen lottoarvontaan! Pian saan jättää hyvästit työelämälle ja keskittyä Minnan palvomiseen!

Tänä aamuna herätessäni huomasin kauhukseni että kihtikohtaus on ihan oven takana! Oikeaa isovarvasta koskee tosi paljon, ja jos en pian saa lääkettä niin en kovastikaan kävele!
Soitinkin heti työmaalle rantauduttuani terveyskeskukseen ja ruinasin reseptiä. Lupasivat että hoitavat asian niin että saan noudettua lääkkeen duunin jälkeen Mannerheimintien apoteekista. Toivottavasti jaksan siihen saakka…
Eniten harmittaa se että en kykene hoitamaan kuntoiluani, eli kävelemään kotiin. Itse asiassa nykyään jo odotan sitä hetkeä että saan lähteä käppäilemään omissa ajatuksissani halki vehreän Helsingin.
Mutta kunhan saan taas itseni kuntoon niin sekin homma jatkuu!

Eilen sitten otatin Minnalla kuvia itsestäni ninjan asussa! Sidoin otsalleni Jarmon Japanista tuoman ninja-nauhan ja kääriydyin Eijan Kiinasta roudaamaan komonoon!
Sitten kuvailtiin!
Lähetin kuvat Jussille, ja hänen vastauksensa kaikessa lyhykäisyydessään kuului seuraavasti:”Olet kuvottava ihminen!”
Ihanaa kun on ystäviä!

Huomenna Pub Petessä juhlitaan ystäväni rokkikukko Miqun varpajaisia! Paikalle saapuu pääkaupungin kaikki silmäätekevät ja alkoholi luultavasti virtaa siihen malliin että nyt jo pelottaa lauantaiaamu!
Mutta täytyyhän sitä juhlia kun lapsi syntynyt on!

Puutarhalleni kuuluu myös hyvää; chilit alkavat olla jo tupakin mittaisia, mutta vielä vihreitä, Tomaattipensaani isoin on jo punainen ja pian poimimista vailla. Basilikaa on niin kamalasti etten tiedä mihin joudun sen kanssa persiljasta puhumattakaan.
Tänään lupasin Minnall että teen makaroonilootaa, ja sen aionkin maustaa puutarhani yrteillä. Tulee varmasti hyvää!

Ja minulla on vapaa viikonloppu!
Suunnitelmat ovat aivan auki. En saanut ketään kanssani Porvooseen joten taidan ottaa kameran mukaan ja lähteä vaikka Suomenlinnaan.
Tai onhan noita saaria tuossa Helsingin edustalla. Jonnekin nyt kuitenkin!

Facebookissa eilen sitten tarkensin profiiliani ja päivitin esimerkiksi tiedon siviilisäädystäni. Olemme Minnan kanssa olleet kihloissa jo pari vuotta, mutta vasta nyt sain senkin tiedon sinne. Ilmeisesti olen ollut melkoisen vaitonainen tästä koska äkkiä sähköpostini meni tukkoon kun kaikki tutut alkoivat onnitella!
Kiitos kaikille onnittelijoille! Rakkaus on mahtava tunne! Ja häitä tanssitaan jahka ehditään!
Pitäisi varmaan enemmän kertoa omasta elämästään että ihmiset pysyisivät ajan tasalla…?

Että tällaista!

Rakkaus pitää julistaa koko maailmalle!

-Nauri

Kummallisia kummeja ja liian pieniä vaatteita

Heips!

Nyt kaivakaa jänisräikät esiin, ilotulitteet taivaalle lennättäkää! On Johanna Tukiaisen syntymäpäivät!
Mitenköhän näitä nyt juhlisi…?

Eilen olikin sitten tosi kivaa Pub Peten tietovisoissa! Paikalla oli kymmenen joukkuetta kisamassa paremmuudestaan, ja lopulta lukuisten bonuskysymysten jälkeen voiton vei Paukapää kummit!
Voittajajoukkueen nimi johtui siitä että siihen kuuluivat minun kummini Janita ja Jarmo!
Janita oli tullut lomalle kotosuomeen nykyisestä kodistaan Saksasta, ja olikin ilo nähdä kuinka vuodet ovat häntä hyvin kohdelleet. Edelleen on kovin ilo silmälle tuo neito!

Jarmo, joka on viime aikoina reissannut aasiassa kovasti toi minulle tuliaisia: Hongkongista oli inkivääriteetä, chiliä ja jotain outoa. Jaappanista taas oli NINJA-Nauha!
Se on sellainen valkoinen liina jossa on japanilaisia kirjoitusmerkkejä ja heidän lippunsa punainen pylpyrä! Samanlaisia käyttivät Toisen Maailmansodan kamikaze-lentäjätkin!
Ajattelin tänään laittaa sen päähäni töihin, mutta en sitten uskaltanutkaan. En taida olla ninja-liinan arvoinen…

Visan jälkeen otin pari lasillista viiniä kummieni kanssa. Sitten suuntasin Kamppiin ravintola Teerenpeliin jossa piti olla improteatteria ystäväni näyttelijä Teemu Aromaan johdolla.
Myöhästyin.
Homma oli jo ohi kun viimein saavuin paikalle, joten minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin painua Henry`s Pubiin viinille.
En minä siellä kauaa jaksanut olla vaan painuin sitten kotiin ja nukkumaan koska tänään on taas aamuvuoro.

Eilen hain muuten postista Peteen osoitetun paketin josta paljastui mainosmateriaalia KOFFilta. Mukana oli myös kasa T-paitoja. Se on aina hyvä koska tässä työssä paidat nopeasti kuluvat. Mutta pitäisiköhän lähettäjälle kuitenkin kertoa ettei meillä ole ketään joka olisi S-kokoa? Nauroin ääneen katsoessani paitaa joka juuri ja juuri saattaisi mahtua pienelle vauvalle.Sitten minuun meni piru ja ahtauduin siihen paitaan, mikä ei ollutkaan kovinkaan helppo tehtävä.
Lopulta sain kuin sainkin sen päälleni ja pistin Jussi Joneksen ottamaan minusta pari kuvaa.
Nyt sitten kerään rohkeutta laittaa ne kuvat kaikelle kansalle nähtäväksi..
Jussin totesi kuvat nähtyään:”Uusi homoikoni on syntynyt!”

Tänään ajattelin lähteä töiden jälkeen eläviin kuviin. Saapi nähdä jaksaako…

Kilot karisee siihen tahtiin että pelottaa! Jos vähän yli viikossa laihtuu 3 kiloa niin pitää alkaa huolestua. Jos taas ahmisi sitä makkaraa…
Nyt minulla on eväänä tonnikalasalaattia ja vesimelonia. Mutta on kyllä kiva huomata kuinka olo kevenee.Täytyy toivoa että minulla on tarpeeksi itsehillintää jatkaa tätä tavoitteeseeni saakka!

Eipä tänään tämän kummempaa

Rakkautta on ahtaa itsensä liian pieniin vaatteisiin

-Nauri

Iso paketti ja liian vähän vapaa-aikaa!

Eilen sitten taas urhoollisesti läksin kävelemään töiden jälkeen kotia kohti. Puolessa välissä matkaa kuitenkin alkoi oikeaa isovarvastani kolottaa ja tajusin että kihtikohtaus on lähellä. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hypätä ratikkaan ja painua lääkekaapilleni jossa vielä oli yksi tulehduskipulääke. Sillä sainkin alkavan kohtauksen laantumaan.
Pakko mennä lääkäriin hakemaan resepti, sillä jos kihti iskee niin tämä komistus ei kävele metriäkään ilman kauheaa kipua!

Johtuukohan siitä etten muistanut eilen syödä lainkaan Alli-laihdutuslääkettä, mutta painoni putoaminen tyssäsi kuin seinään? Katsotaan kuinka tänään käy kun taas niitä popsin.

Nikolle tiedoksi että mainitsemani Pertsa tosiaan on sama veikko jonka kanssa työskentelit aikoinaan KOP:ssa, ja neito joka oli hänen seurassaan silloin perjantaina työskenteli myös siellä. Hänen nimensä on Minna.

Tänä aamuna hain postista paketin joka oli työmaalleni lähetetty. Hitto kun se oli iso ja painava!
Raahasin sen sitten Sokoksen edessä olevalle ratikkapysäkille josta ajattelin huristaa töihin 3:n raitiovaunulla. odottelin ja odottelin ihmiskuljetinta saapuvaksi, mutta turhaan. Lopulta äkkäsin ettei se enää kuljekaan siitä vaan Simonkatua ylös!
Pitääkö niitä linjoja koko ajan muuttaa? Ei pysy paksu perässä!
Onneksi olin kuitenkin varannut aikaa joten en myöhästynyt, mutta kyllä se silti harmitti!

Nyt tuo pienen auton kokoinen paketti odottaa avaamistaan. Minä en sitä tee kun ei ole valtuuksia, mutta kyllä jännittää mitä se pitää sisällään. Jos se on vaikka täynnä jalokivennäisiä? Rahaa? Hieno kruunu minulle palkkioksi hyvin tehdystä työstä? Tai sitten sieltä pomppaa esiin vähiin vaatteisiin pukeutunut povipommi joka laulaa minulle;”Happy workingday, mister president…”?
Täytyy varmaan hieman kurkistaa…

Ja muistakaa nyt hyvät ihmiset tänään tulla Pub Peten tietovisaan! Klo 18 alkaa ja rapeita juomiatarjolla! Kaikki mukaan!

Hitto kun odotan lomaa!
Minua alkaa harmittaa kun niin vähän aikaa jää Minnan kanssa pelehtimiseen! Kun pääsen kuudelta töistä ja kävelen kotiin, on kello jo melkein seitsemän. Sitten teen ruokaa, käyn suihkussa ja kastelen puutarhani, ja kas; kello löikin jo melkein kahdeksan ja on aika katsoa frendit ja Simpsonit jotka kuuluvat jokapäiväiseen rutiiniimme. Ja kun ne on katsottu onkin aika vetäytyä sänkyyn Nukkumattia odottamaan.
Eipä kuuri jää omaa aikaa vuorokauteen…
Tulisi nyt se lottovoitto!

Ensi viikonloppukin menee taas yksin kun armaani on töissä! Ei kestä pää kauan moista!
Jos lauantaina on hyvä ilma ajattelin lähteä Porvooseen J.L.Runeberg-laivalla, niin kuin olen tainnut kertoakin. Pitäisi vain löytää joku kaveri matkaan. Kaikilla tuntuu olevan jotain tyhmää tekemistä; häitä, ristiäisiä ja mökkeilyä. Pyh, sanon minä!
Kyllähän noita lapsia syntyy ja ihmisiä naimisiin menee, eikä se mökkikään sieltä minnekään katoa. Miten joku voi olla tärkeämpää kuin lähteä MINUN kanssani Suurelle Meriseikkailulle?

Sitten uutiskatsaus maailmalta;
Intian Patnassa on kuivuus riivannut asukkaita jo pitkään, ja siihenhän sitten maanviljelijät keksivätkin oivan keinon; kaikki alueen sinkkutytöt pistettiin kyntämään peltoja nakupelleinä!
Vanhemmat naiset saivat ( tietenkin ) vaatteet päällä auttaa nakuja neitoja työssä.
Siellä sitten maanviljelijät ( miehet ) istuskelivat pellon laidalla puuhaa toljottaen.
Juuri näin!
Voisiko joku ystävällisesti selittää miten v.2009 voidaan menetellä tällä lailla? Miten tyhmiä nämä tytöt oikein ovat kun tuohon suostuvat? Ja kuka on keksinyt tämän tavan ellei rietas farmari jonka oma vaimo on jo alkanut hieman rupsahtaa? Näin hän pääsee ilakoimaan nuoren lihan merelle!
Olen melkoisen varma että heidän Pyhässä Kirjassaan ei mainita mitään tällaisesta sateen tekemisestä.
Mistä ihmeestä näitä keinoja keksitään?

Ja kuvaboxi.fi löytyy taas uusia kuvia. Siellä on läjä päin kuvakansioitani joista uusin käsittelee puolentoista viikon takaisia grillikekrejä! Menepä katsomaan!

Olihan sitä taas tuossakin

Rakkautta on lähteä paksun kaa merelle!

-Nauri

Tappajamuurahaisten hyökkäys!

Eihän se viikonloppu sitten mennytkään ihan penkin alle vaikka niin pelkäsin!
Perjantaina oli kiva kun vanha kaverini Pertsa saapui työmaalleni minua moikkaamaan naisen kanssa. Naisen nimi on unohtunut, mutta kiva likkahan hän oli. Kuulemma vanhoja Nikon työkavereita molemmat. Tiedä sitten siitä…
Tommikin saapui paikalle, ja siinä vaiheessa minun oli aika poistua.
Olisin kävellyt kotiin, mutta sään jumalat olivat minua vastaan ja kaatoivat päälleni vettä saavikaupalla. Joten ratikalla.
Ilta sitten vietettiinkin Minnan kanssa pusien ja telkkaa katsellen.

Lauantaina rakkaani joutui lähtemään töihin aamun sarastaessa jättäen minut yksin. Pari tuntia jaksoin katsoa videoita kunnes urheiluhulluus iski ja läksin kävelemään. Kävelin Maunulaan äitiäni katsomaan ja sitten sieltä keskuspuiston kautta kotiin. Kävelyä tuli noin kaksi tuntia, ja se on hyvä se.
Illalla kun kultani sitten kotiutui niin grillailimme jälleen. Minna ahmi rasvaisia makkaroita minun tyytyessä grillattuun haukeen ja salaattiin. Hyvää oli, mutta täytyy sanoa että ne kabanossit himoittivat melkoisesti. Pysyin kuitenkin kovana enkä sortunut!

Aterioidessani parvekkeellamme huomasin naapuritalon parvekkeella lauman nuoria miehiä munasillaan mekastamassa. Huusin äkkiä Minnaa katsomaan, mutta hän kieltäytyi.
Hitto!
Suunnitelmani nimittäin oli se että jos hän tulisi nakuja tiiraamaan olisi minullakin oikeus sitten katsoa nakunaisia kun sellaisia jossain kohtaisin.
Nyt ei ole sitäkään oikeutta!

Eilen sunnuntaina sitten vain löhöilin!
koko päivänä en poistunut asunnostamme. Pelailin pleikkaria, katselin leffoja ja muuten vain rentouduin.
Oli tosi kivaa istua parvekkeellamme puutarhani keskellä ohikulkevia ihmisiä katsellen. Huomasin muuten että chilini pukkaa hedelmää niin että heikottaa!Ja paprika on jo nyrkin kokoinen tommattien myös kukoistaessa! Jee ja jihuu!
Mutta pinaatti;aloin katsella sitä eilen tarkemmin ja ihmetellä miksi siinä oli sellaisia mustia pallukoita lehtien tyvessä. Kovin sairaalta se myös näytti…
Tappajamuurahaisten invaasio! Mustat pallot olivat yhteen kasautuneita muurahaisia ja niitä oli PALJON!
Koko ruukku oli täynnä murkkuja jotka olivat kovastikin ihastuneet kasviini! Ei ollut muuta tehtävissä kuin heittää koko hieno pensas biojätteeseen. Harmi.

Illalla Minna taas grillasi makkaraa, mutta minä pysyin edelleen laihiksella. Kypsensin itselleni paistinpannussa kesäkurpitsaa, sipulia ja munakoisoa valkosipulin ja yrttien kanssa. Hieman hunajaa sekaan ja johan maittoi!
Ja sen ansiosta olen laihtunut viikossa 2.5kg! Hyvin menee mutta menköön!

Nyt sitten taas paiskitaan töitä tämä viikko ja pidetään viikonloppu vapaata. Pakko kyllä keksiä jotain ohjelmaa ailloin koska KAHTA VIIKONLOPPUA EI VOI VAIN MAATA!
Voisi vaikka J.L.Runebergilla matkata kauas Porvooseen… Jos haluat mukaan niin ilmoittaudu ihmeessä. Minna on silloinkin töissä, joten olen yksin kuin taivaan lintu.

Ja muistakaa että huomenna Pub Petessä jälleen tietovisaillaan! Kello 18 kokoontuvat pääkaupunkiseudun terävimmät aivot kisailemaan paremmuudesta Helsingin parhaaseen pubiin ( City-lehden Kaupungin Paras-äänesty v.2003 )!

Rakkautta on syödä ituja kun toinen vieressä laardia ahmii

-Nauri

Kihtivarvas ja pilalle mennyt viikonloppu!

Ja taas minä kävelin eilen kotiin!
Johan on minustakin urheilija tullut! Kävelyn olen huomannut hauskaksi ja rentouttavaksi, ja illan tullen unikin tulee paljon paremmin.
Kun vain nyt ilmat pysyisivät sellaisina että tätäkin harrastusta voisi jatkaa…

Tänä viikonloppuna minulla oli suuria suunnitelmia ajankäytölleni rakkaani kanssa, sillä pitihän hänelläkin olla vapaata. Nimenomaan piti!
Eilen sitten hänen työnantajansa pudotti pommin: Koko viikonlopun joutuu tuo naisista ihanin työskentelemään aamusta iltaan!
Jo on touhua!
Kuka korvaa pilalle menneet suunnitelmani? Kenen vastuulla on jos romantiikka kuolee suhteestamme tyystin kun koskaan emme toisiamme näe? Ja mitä tekee hallitus?
No pakko siis käyttää jokainen liikenevä hetki armaansa suuteloimiseen ja muutenkin koettaa ihmisiksi olla. Älkää siis hyvät ystävät vain baariin pyytäkö! Tosin nyt en juuri ole viunan kanssa lätrännytkään kun koetan aloittaa uutta ja terveempää elämää.

Tässä eräänä päivänä sattui hassu juttu;
Työmaallani Pub Petessä loppui sitten siideri hanasta. Ei muuta kuin tankkia vaihtamaan. Tein kaiken omasta mielestäni (!) juuri niin kuin pitääkin, mutta kun olin juuri astumassa kotiini kuntokävelyni jälkeen puhelimeni soi. Siellä sitten työtoverini kertoi että olin vaihtanut siiderihanaan olutankin!
Oli kuulemma ollut nuorilla neitosilla hämmästelemistä kun olivat lasit huulilleen kohottaneet varmoina siitä että kuiva ihana siideri heidän makuhermojaan hyväilisi, ja sitten suun olikin täyttänyt nelosolut!
Erehdyksiä nyt sattuu, jopa minullekin. Mutta ensimmäisen kerran minä tällä lailla mokasin.
Hävettää…

Ja täällä työpaikallani käy joka ikinen aamu turisteja vastapäisestä hotellista kyselemässä aamiaista, mutta kun en voi sellaista heille myydä. Ei siksi että he ovat ulkomaalaisia, vaan koska meillä ei ole mitä myydä.
Täytyy varmaan ehdottaa pomolle että alkaisin väsätä jotain pientä brekua? Jotain säilytysratkaisuja joutuu kyllä miettimään…

Ja miettiä täytyy sitäkin mistä saisin ilmaisen editointiohjelman. Haluaisin ryhtyä Suureksi Elokuvamoguliksi koska minulla on videokamera, aikaa ja tuhottomasti toinen toistaan tyhmempiä elokuvan aiheita!Jos joku tietää tästä niin ilmoittakoon allekirjoittaneelle!

Viime yönä oli pakko nousta ylös ja mennä lääkekaapille. Kihti perkele alkoi tykyttää jalassa, ja silloin on parempi toimia nopeasti jos haluaa kävellä ylipäätään lainkaan.Onneksi minulla on kaapissa varalla juuri tällaiseen akuuttiin tapaukseen sopivia rohtoja.
Aloin sitten miettiä mistä tämä nyt tuli? Olisiko kyseessä se että olen syönyt nyt hitosti kasviksia, mm.kaalia? Kaaliahan ei suositella kihtipotilaalle, mutta jos niitä suosituksia orjallisesti noudattaisi niin saisi syödä suunnilleen vettä ja kynsiään. Olut on myös paholaisesta, mutta sitähän en ole maistanutkaan aikoihin. Jaa-a, täytyy seurata tilannetta.

Nyt loppui tämä sekoilu. Olkaahan ihmisiksi!

Rakkautta on viettää kaikki liikenevä aika kultansa kanssa!

-Nauri

Siideriä ja tippuvia kiloja!

Nimimerkki Hölömö kyseli kommentissaan otanko vastaan ehdotuksia aihealueista tietovisailuihini.
Tottakai otan! Toinen asia on huomioinko niitä. Jos aihe tuntuu yleiskiinnostavalta, tai edes mnua kiinnostavalta, saatan etsiä siitä jotain käsiini.
Ehdotuksia voipi laittaa esimerkiksi kommentteihin.
Ja Hömelö; olisi mukava tietää kuinka päätit osallistua visaani? Saitko tiedon tästä blogista vaiko mistä? Kerropa.

Ja muuten tiistain visasta vielä; Kysyin “mikä on EU:n jäsenvaltioista pienin jos ei oteta lukuun kaupunkivaltioita” ja se aiheutti valitusmyrskyn! Minun mielestäni kyseessä on Malta, mutta kilpailijat Tom etunenässä hyökkäsivät kimppuuni väittäen että kyseessä on Luxemburg!
Kerrotaanpa nyt että olen käynyt asian tarkistamassa, ja pinta-aloiltaan maat ovat aivan eri sarjassa. Ja Malta on pienin!
Malta 316 neliökilometriä
Luxemburg 2586 neliökilometriä!
Kysyttävää?
Toivon että valittajat ja nurisijat osaavat katua ja tuovat minulle läjäpäin lahjoja ensi tiistain visaan!

Joey kävi taas eilen minua työmaallani moikkaamassa. Hänhän ramppaa tuossa ovessa ihan alvariinsa!
Mutta se oli oikein mukavaa. Juttelimme erilaisista oluista ja siidereistä sekä kerroimme kokemuksiamme niiden kanssa vietetystä ajasta.
Joey suositteli minulle K-kaupasta saatavaa Euroshopper-merkkistä omppusiideriä.
Aluksi luulin hänen vain vitsailevan, mutta sitten minule selvisi että tuo agressiivirokilla aivonsa tuhonnut miekkonen olikin aivan tosissaan.
Niin vuolaasti hän sitä kehui että oli pakko töiden jälkeen yksi sellainen sitten ostaa.
Ei kehunut turhaan.
Hyväähän se oli jos vertaa vaikkapa UpCidereihin, noihin makeisiin kuplajuomiin. Mutta kyllä se ainoa oikea siideri kuitenkin on brittiläinen nami-maiskis-sidu…
Meillä täällä työpaikalla myydään aivan loistavaa Dunkerton`s Premium Organic Cideria! Luomusiideriä tiedostavalle kansanosalle!
Tulkaapa maistamaan!

Eilen sitten kävelin taas töistä kotiin. Ja tällä kertaa en joutunut pitämään yhtään taukoa! Joko kuntoni on jo sen verran noussut, tai sitten löysin vain oikean rytmin. Epäilen vahvasti jälkimmäistä.
Oli oikein mukavaa kulkea ja ajatella omia ( suuria ja hienoja ) ajatuksiaan sekä katsella kaunista pääkaupunkiamme. Aikaa meni tuollaiset 55minuuttia. Ihan okei.
Kotiin päästyäni tein sitten kesäkurpitsasta ja vähärasvaisesta jauhelihasta sekä sipulista ja mausteista oivallista kastiketta spagetille. Maustoin sen oikein tuliseksi Tarzanin tuomilla chileillä, melkeinpä liiankin. Sitten keksin lisätä siihen hieman hunajaa joka antoi siihen juuri tarvittavan lisän ja vei pahimman tulisuuden.
Aivan loistavaa!
Koska rakkaani oli myöhään töissä jouduin syömään yksin sekä menemään sänkyynkin yksin, mutta aamulla huomasin että tuo Jumalatar oli jättänyt lappusen jossa ruokaa kehui. Kiva!

Ja aamulla odotti Minnan lappusen lisäksi toinenkin iloinen yllätys: Vaakani näytti että olen laihtunut maanantain jälkeen 1,3kg!
Tämä on pieni kilomäärä ihmiskunnalle, mutta valtava harppaus Naurille! Tästä se lähtee!
Ainakaan vielä ei Alli-lääke ole aiheuttanut pelkäämääni ripulia, mutta niinhän ohjeissa sanottiinkin että vessassa ramppaaminen lisääntyy jos syö rasvaisia ruokia. Ja minä nyt olen elänyt lähinnä kasviksilla, tonnikalalla ja nuudeleilla.

Ajattelin tänäänkin kävellä töistä koska Minna on jälleen iltavuorossa eikä kotiin siis ole kiire. Toivotaan ettei ala sataa.
Tällä viikolla emme olekaan juuri Minnan kanssa nähneet; kun Minna tulee töistä minä olen nukkumassa, ja kun minä jlähden töihin on hän nukkumassa. Mutta onhan se ihana katsoa tuota nukkuvaa ja vienoja kuorsauksia pusuhuultensa välistä päästelevää kaunotarta. Viikonloppuna meillä on kummallakin vapaata jasitten onkin aika ottaa takaisin hävitty yhteinen aika!
Voi sitä pussailun määrää!

Tässä tämä.
Rakastakaa!

Rakkautta on tunnustaa Naurin ylivertaisuus visaisäntänä!

-Nauri

Valittavia tietoniekkoja, thai-ruokaa ja kulttileffoja

Kylläpä oli pitkästä aikaa reipas meininki Pub Peten tietovisassa!
Paikalle oli saapunut muutamia ihan uusiakin kilpailijoita, ja se on pelkästään positiivista. Uudet pärjäsivätkin mainiosti! Tervetuloa uudelleen ja kertokaa tietovisan ilosanomaa edelleeen!

Vanhoista konkareista koostuva Nooan Pojat tempaisivat voiton kunniakkaasti kotiin, mistä isot onnitteluni. Kysymykset olivat ilmeisen vaikeita. Tai ainakin osa, ja tämän päättelin siitä että viimeisellä kierroksella kaksi yleensä hyvin pärjäävää joukkuetta nappasi pyöreät NOLLA pistettä! Huh huh..

Ja tottakai kun kerrankin pääsi näin käymään, alkoi melkoinen nurina ja valitus. Ikärasismistakin minua syyttivät kun joukossa oli kysymys Britney Spearsista.
Kun joskus voisi miellyttää kaikkia…
Kun se vaan nyt on niin ettei kaikkien erikoisaloja voida ottaa huomioon. Välillä teen kysymyksiä pyydetyistä aiheista, mutta yleensä päätän kyllä kysymykset ja niiden aiheet ihan itse. Ja koska ikäjakauma visoissa on kahdeksastatoista haudan partaalle, pitää myös kysymysten skaalan olla laaja. Ehkäpä kilpailijoitten pitäisi laajentaa maailmankuvaansa sinne toiseenkin suuntaan…

Sitten minulle selvisi myös eilen se että olin turhaan Joeyta syyttänyt huijausarvan antamisesta ( lue edellinen blogi ). Koska muistini on hatara kuin eräänkin tuntemani miekkosen sukupuolimoraali, en kuolemaksenikaan saanut päähäni kuka sen arvan minulle oli antanut.
Iltapäivällä sitten Peteen asteli nöyrä nuorimies, Matti joka tunnusti tämän pilan tehneensä. Hän oli tästä blogistani lukenut ahdistuksestani ja oli nyt päättänyt tulla asian tunnustamaan.
Sinulla on selkärankaa, Matti!
Tosin Matti ei ollut tehnyt pilaa tieten tahtoen, vaan ihan puhtaasta hyvästä sydämestä. Halusi miekkonen antaa minulle lahjan. Hänkään ei ollut tiennyt että R-kioski näin asiakkaitaan pissaa linssiin.
Ollos anteeksi annettu!

Eilen sain facebookin välityksellä tietää että ystäväpariskuntani Jukka ja Anu seikkailivat Töölössä. Tottakai odotin että tulevat minuakin moikkaamaan työpaikalleni.
Näin ei kuitenkaan käynyt.
Tästä suivaantuneena lähetin asiaa koskevan viestin tänä aamuna Jukalle, ja pian sainkin vastauksen;
“Ei voitu tulla kun ei ollut tuliaisia”
Juuri näin, ystäväni, juuri näin. Vihdoinkin joku on ymmärtänyt tämän asian; Minulle pitää AINA tuoda tuliaisia!
Ymmärrän Jukka täysin ettette saapuneet. Seuraavalla kerralla sitten. Ja muista tuliaiset!

Olen nyt syönyt kolmatta päivää Alli-laihdutuslääkettä ja hyvin menee. Vielä ei ole nälkäkään iskenyt vaikka olen syönyt hyvin kevyesti. Nytkin eväänäni on kasviksia ja nuudeleita, eli thaimaalaista Pad Thaita. Käsittämättömän hyvää! Allekirjoittanut suosittelee! Netistä löytyy siihen oivia ohjeita joita voi soveltaa sitten mielensä mukaan. Tärkeintä on ostaa thaimaalaisia mausteita kuten kalakastiketta. Ilman niitä et saa aikaan autenttista makua! Ja jos lähelläsi ei ole etnistä ruokapuotiia, niin ihan K-marketistakin löytyy. Ainakin minun lähelläni olevasta.
Nauttikaa kevyesti kesästä!
( Pitäisi varmaan alkaa hankkia mainostajia kun tämäkin oli kuin jostain mainoslehtisestä…)

Eilen illalla kun en saanut unta katselin digiboxiin tallentamani klassikkoleffan “Joka Tuuleen Kylvää”.
Loistava kuvaus suvaitsemattomuuden turmelevasta vaikutuksesta ja siitä kuinka ihmisiä koko ajan koetetaan ajaa samaan muottiin. Kuinka ajatteleminen omilla aivoilla kielletään!
Evoluutioteorian arvostelijoille voidaan tänään naureskella hyväntahtoisesti, mutta ennen oli toisin!Jumatsukka kuinka ääliöitä ihmiset osaavatkaan olla.. Leffa perustuu tositapaukseen jossa opettaja koetti opettaa oppilailleen että “tällainenkin teoria on olemassa” ja että “voipi olla ettei Jumalaa olekaan”. Maikkahan haastettiinkin samoin tein oikeuden eteen!
Eikös tällaisesta ole viime aikoina meilläkin puhuttu bussimainosten yhteydessä…
Spencer Tracyn hahmo oli jotain sellaista mihin nykyleffoissa ei päästä. Miksi ennen leffat tehtiin tyylillä? Miksi nykyään panostetaan vain erikoisefekteihin ja räiskintään? Miksi, voi miksi…
Tule takaisin Spencer!

Nyt kun vielä jaksaisi perjantaihin saakka niin viikonloppu onkin vapaata. Rahaa ei ole lainkaan, joten vietän sen armaani kainalossa pussaillen. Ei siis kainaloa pussaillen, vaan kainalossa…
Paitsi jos nyt tänään Viking Lotossa pamahtaa isompi potti niin voisi lähteä J.L.Runeberg-laivalla Porvooseen. Olen sitä jo pitkään miettinyt ja haluaisin sen kyllä toteuttaa…
Saas nyt nähdä. Etteköhän te sitten pääse taas lukemaan mitä tuli puuhattua!

Rakkaus saa pussaamaan vaikka kainaloa!

-Nauri

Varokaa huijausarpoja!

Taas on pientä huijattu…
Sain tässä taannoin eräältä ystävältäni R-kioskin arvan jossa luki että sillä voittaa cokiksen ja voileivän! Olin aivan riemuissani!
Eilen sitten töiden jälkeen kävelin hiki hatussa kaukaiselle ärrälle voittoa lunastamaan, ja kuinkas kävi;
Neitonen kioskin tiskin takaa ilmoitti että saan arvalla ostaa juoman ja voikkarin hintaan 3.5e!
MITÄ!
Olin siis saanut ystävältäni ja arvan sekä sillä voittanut oikeuden ostaa R-kioskin tuotteita!
Voi tätä riemun päivää! Kyllä olisi nyt kuluttajasuoja-asiamiehelle asiaa…
( Päivitys. Muistin juuri että lompakossani oli toinenkin, vielä raaputtamaton arpa. Äsken sen sitten raaputin ja huomasin voittaneen oikeutuksen ostaa dallaspullan&annoskahvin hintaan 2e. Ei jostain syystä tunnunvoitolta moinen. Mitä tekee hallitus? )

Lisäksi muistin väärin arvan antajan ja lähetin Joeylle tulikivenkatkuisen takstarin jossa solvasin häntä arvottomasta lahjasta.
Takaisin tuli hämmentynyt viesti jossa ilmoitettiin ettei hänellä ole osaa eikä arpaa koko asiaan… Muistini oli tehnyt tepposet.
Mutta kenen niskaan minä sitten kaadan kaiken kiukkuni tästä (kin ) asiasta? Ei riitä että olen lihava ja köyhä; nyt on mennyt muistikin!

Tänään sitten taas Pub Petessä on tiukka tietovisa! Sinne siis kaikki jotka jotain jostain tietävät, ja saa sinne Tarzankin tulla…
Klo 18 kokoonnumme siis rapeitten juomien ääreen kilpalemaan tietojemme määrästä!

Ja ensi viikon sunnuntaina 2.8 jatkuu tietoviisastelu Kantiksessa! Eli sinne siis kaikki!

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt niin minulla alkaa loma kolmen viikon päästä. Se on kiva asia! Pitäisi vain jossain vaiheessa istua Suomen kartan ääreen ja alkaa suunnittelemaan lomamatkaa.
Kaverita ja sukulaisia olisi tarkoitus käydä tervehtimässä siellä sun täällä, mutta oletan että hekin haluaisivat tietää päivämäärät saapumisellemme jotta osaavat teurastaa vasikan ja uhrata neitsyen. Tai toisin päin…

Suomessa matkaaminen vain on kovin kallista. Jos oikein monta paikkaa aikoo käydä läpi niin loppuvuosi syödäänkin pelkkä’ä kaurapuuroa! Tosin sekään tietty ei ole huono vaihtoehto laihduttajalle…
Junaliput, bussiliput, hotellit, ravintolat, nähtävyydet… Kaikki maksaa niin paljon että sillä rahalla mellastaisi kuukauden Thaimaassa!
Mutta pakkohan se on jotain tehdä etten juutu sohvalle telkkaria katsomaan koko loman ajaksi!

Nyt minulla ei ole teille muuta asiaa.

Rakkautta on osallistua Pub Peten tietovisaan!

-Nauri

Roomalaiset pidot

Nyt alkoi uusi elämä!
Aamiaisen yhteydessä söin ensimmäisen Alli-laihdutuspillerin, eikä vieläkään mitään tulosta! Huijausta!

Koska olin päättänyt että aloitan rankan laihduttamisen sekä vähennän alkoholin käyttöä merkittävästi, oli viikonloppu pakko viettää ihraa ahmien ja viinaa suuhun kaataen.
Lauantaina painuin Herttoniemeen ystävieni Tommin ja Mian luo grillijuhliin.
Olin laittanut broilerin rintafillet marinaadiin jo pari päivää aiemmin. Niiden lisäksi toin mukanani paketin makkaraa sekä itse väsäämääni yrttikastiketta. Paketti tuorejuustoa ja jälkiruoaksi luumuja cointreau-liköörissä. Njam!
Ystäväni taasen olivat laittaneet ribsejä pari kiloa marinaadiin ja niiden lisukkeeksi vielä valkosipulisia kesäkurpitsaviipaleita ja ehtoisan emännän leipomaa ihanaa kauraleipää.
Viiniä oli kuusi litraa ja olutta korin verran.

Ensimmäisessä kattauksessa söimme tuomani siivekkäät. Lisukkeena oli folionyyteissä kypsennettyä pottua sipulin ja tuorejuuston kanssa.
Aivan loistavaa!
Välillä kävimme läheisellä terassilla ja istuskelemassa kalliolla.
Ja sitten taas syötiin.
Toisella kattauksella vatsamme täyttyi naudan kylkipaloista. Tommin väsäämä marinadi oli aivan ihanaa, ja olikin yhtä juhlaa kaluta luista mehukasta lihaa ja äristä kuin villimies.
Sitten kävimme taas hieman kävelemässä ja ihastelemassa kaunista herttoniemeä.
Ja sitten taas syötiin.
Kolmannella kerralla popsittiin sitten makkaraa tulisen sinapin kera ja juotiin päättömästi viunaa.
Illan hämärtyessä minulle sitten tuli ikävä kultaani ja painuin kotiin. Hän olikin kovasti mielissään kun joutui maksamaan taksini koska olin kadottanut kaikki rahani jonnekin.

Mutta kyllä oli kivaa!
Tuollaisissa syömingeissä sitä tuntee itsensä roomalaiseksi ruhtinaaksi, ja se ei ole lainkaan paha asia. Täytyy toivoa että nuo ihanat ihmiset, Tommi ja Mia esittävät pian uuden kutsun. Ja toivoa sopii että silloin saisin Minnankin mukaani!

Mutta ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Eilen olikin sitten valtavan paha olo. Onneksi oli vapaata, ja makoilinkin koko päivän sohvalla telkkaria katsellen.
Illan tullen Minna sitten saapui silittelemään päätäni. Siitä kiitollisena väsäsin hänelle siskonmakkarakeittoa, jota minulla on nyt eväänäkin.
Istuskelimme parvekkeella varmaan puoleen yöhön jolloin sitten vetäydyin makuuhuoneen puolelle.

Tänään otin videokamerani mukaan. Aion tehdä dokumentin kaikkia kiinnostavasta asiasta, eli minusta. Päätin opetella editoimaan, ja lopputuloksen laitan sitten nettiin kaiken kansan ihmeteltäväksi.

Eipä tässä sen kummempaa.

Rakkautta on maksaa humalaisen miehensä taksi.

-Nauri