Las Palmas, osa 1

tammikuu 21, 2012

Noniin, taalla ollaan!

Torstaina 19.1 kaikki tuntui olevan hyvin. Olin valvonut koko yon tyomaallani ja sitten rantasateessa bussiin ja lentoasemalle.
Asemalla sitten kaikki olikin pain helvettia!
Minua turvallisuustarkastuksessa tutkittiin munaskuita myoten kuin jotain rikollista ja lento oli myohassa kaksi tuntia ja rapiat. Ei siina muuten mitaan mutta kun en ollut nukkunut monen vuorokauteen.
Lento meni siiná kiusatessa samalle istuinriville eksyneita kiusatessa.

Palmasissa sitten odotettiin yli tunti ku jollain oli laukku sarkynyt lennon aikana tai jotain. Hotellissa sitten kaikki tuntui olevan hyvin, ainakin hetken.
Ensi toikseni koetin avata verhot silla lopputuloksella etta koko verhorakennelma putosi alas. Kuinkas muutenkaan.

Tasta hammenetyneena painuin rabntabulevardille jossa kohtasin ystavani Nutkun!
Tuo elaman kolhima huru-ukko oli lukenut blogiani ja paattanyt yllattaa minut.
No tottavie yllattikin!
ja mina kun olisin halunnut vain rauhaa…

Ei siina sen kummempaa draamaa paassyt syntymaan kun sovimme etta seuraavana paivana lahdemme autoseikkailulle vuoristoon. Nutku kun on kaukaa viisaana auton vuokrannut!

Torstai meni ihan siis lepaillessa ja perjantai-aamuna suuntasimme vuoristoon.
Ensin ajoimme Arucasiin, sitten Moyaan ja lopuksi Teroriin.
Naista paikoista Moya oli kaikkein hauskin ihanine pikkukujineen ja idyllisine tavernoineen.

illalla hotellini edustalla oleva aukio tayttyi huutavista ulkomaalaisista kun joku paikallinen suuruus siella esiintyi. En tunnistanut tyyppia mutta kovasti tuntui olevan suosittu ja rakastettu kultakurkku.

Oikeasti tama blogin paivitys on hankalaa nailla vuokrakoneila. Jospa kerron koko tarinan sitten kun omalle koneelle paasen? Mukavaa etta olette olemassa!

Rakkauden tapasta ei voi mmaustaa liikaa

-Nauri


Lomalle, mars!

tammikuu 18, 2012

Se on loma nyt!

Tänään on viimeinen iltani töissä ennen lomaa, ja sen kyllä jaksaa kun on mitä odottaa!
Aion roikkua täällä koko yön ja aamulla sitten tuosta Mäkelänkadulta hypätä bussiin ja huristaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja suunnata matkani kaukaiselle ja eksoottiselle Gran Canarian saarelle, Las Palmasiin!

Ensin ajattelin mennä töistä aamuyöllä kotiin, mutta miksi turhaan: istuisin sohvalla pari tuntia telkkaria katsellen ja sitten tilaisin kalliin taksin viemään minut lentsikka-asemalle. Taksi maksaa sieltä noin 40e ja tuosta vierestä bussilla pääsee samaan pisteeseen muutamalla eurolla. Ja se on kuulkaas iso raha tuo 40 euroa Palmasissa! Sillä syö paellan jos toisenkin ja vielä sangriat päälle!

Pyysin työtoveriltani Marinalta laukkua matkalle lainaksi, ja kuinka ollakaan hän toi sellaisen ihanan vaalenpunaisen meikkipussukan näköisen likkojen laukun joka varmasti tulee herättämään kummastusta matkalla. Tällainen komean karismaattisen ja seksikäs ukonköriläs tuollaisen kanssa on huomiota herättävä näky, luulen!

Tällaisella kansainvälisen seikkailijan kokemuksella minun pitäisi jo osata ottaa mukaan vain kaikkein tarpeellisin, mutta taas on laukku ihan pinkeenä kaiken maailman kalsaria ja paitaa. Alushousuja toki pitääkin olla yhdet per päivä, mutta paidoista olisi voinut hiukkasen tinkiä. Mutta kun ostin viime viikolla pari niin hienoa ylävartalon peittoa että ne on pakko ottaa mukaan pakollisten T-paitojen lisäksi!
Haluan olla koko ajan siisti herrasmies!
Ja sandaalit pitää tietty olla kuten myös vaihtofarkut jos vaikka sangriakannu kaatuu syliin.
Ja pari kirjaa joita lueskella hiekkarannalla loikoillessa.
Ja kameran ja kännykän laturit sekä shortsit ja lääkkeet ja…
Ei tuohon laukkuun kyllä enää tuliaiset mahdu!
Kyseessä on siis käsimatkatavaramitat täyttävä laukku. Pyrin aina siihen ettei tarvitse tunkea lentokoneen ruumaan yhtään kantamusta joita sitten joutuisi odottelemaan hihnan ääressä loputtomalta tuntuvan ajan.

Oli kyllä ikävä tänään lähteä kotoa ja jättää armaani sinne. Lapskoussi ja Minna siinä åyyhkivät kyyneleitään eteisessä kun suljin kotimme ulko-oven perässäni.
Mutta viikko nyt menee nopeasti, ja olen aika varma että Minnakin vain nauttii lomastaan. Lomastaan Naurista!

Koetan sitten päivittää tätä blogia mahdollisimman usein paikan päältä jotta voitte seurata edesottamuksiani kateellisina. Luulisi sieltä joku interbet-kahvila löytyvän?

Niin, ja minulla on nyt siis uusi nahkatakki!
Kävin sen viime viikolla ostamasa ja samalla ostin hienon hawaijilaispaidan ja vielä sellaisen keila-paidankin joita esimerkiksi Charlie Sheen käyttää TV-sarjassa Miehen Puolikkaat.
Varsinkin nahkarotsia ovat kaikki kehuneet. Sopii kuulemma minulle erinomaisesti. Ja matkan kunniaksi kävin eilen vielä parturissakin, joten nyt alkaa olla lomameininki kohillaan!
Hawaijipaidasta Minna muuten ilmoitti ettei aio koskaan esiintyä kanssani julkisilla paikoilla jos minulla on se päällä!
Toiset ei vaan ymmärrä…

Nyt lopettelen ja alan kirjoittaa ohjeita Kimille ja Suskille jotka minua lomani ajan tuuraavat.

Ja sitten vielä mainostusta:
20.1perjantaina Sture21:ssa Caroline ja Birdfishmen ja ensi viikolla perjantaina 27.1 Commotion Band vieraanaan eräs hyvinkin tunnettu heppu. Kannattaa tulla kauempaakin katselemaan!
21. ja 28.1 meillä onkin yksityistilaisuus!

Olkaa kiltisti!

Rakkautta on antaa armaalleen lomaa itsestään!

-Nauri


Uusi nahkatakki ja unifasisteja!

tammikuu 10, 2012

Heipparallaa pitkästä aikaa!

Kuten yleensäkin, ensin selitellään:
Läppärini on ollut rikki ja sain sen vasta eilen illalla toimimaan, kiitos nörttiystävieni.. Kotikone taas on niin kiusallisen hidas ja hankala etten ole sillä viitsinyt tätä blogiani päivittää. Lisäksi olen ollut kipiänä, niin etten ole voinut edes työkonetta käyttää.
Mutta täällä ollaan taas!

Joo, olen tosiaan ollut kipeänä. Pidin tuossa muutaman vapaapäivänm ajatellen oikein kunnolla levätä, mutta kuinka se olisi mahdollista kun kotona asuu unifasisti Lapskoussi!
Kissamme Lapskoussi esimerkiksi tänään aamutuimaan, kun olin nukkunut noin neljä tuntia, tuli naamani viereen ja alkoi läpsiä minua pehmeillä tassuillaan nenään pitäen sellaista omituista kurnuttavaa ääntä. Tottakai heräsin siihen ja ihmettelin kun katti pyöri ympäriinsä hätääntyneen näkölisenä koko ajan pitäen tuota kummallista ääntä.
Ei siinä muu auttanut kuin lähteä katsomaan mikä on hätänä.
Lapskoussi pyöri jaloissa kun kävin tarkastamassa ruokakupin ja vesikipon, jotka molemmat olivat kunnossa kuten hiekkalaatikkokin. Missään ei ollut tulipaloa eikä murtovarkaita pyörinyt nurkissa.
Tässä tohinassa sitten myös viimeiset unenrippeet karisivat silmistä.
Istahdin ohvalle ja koetin ymmärtää mitä rakkaalla prinsessallamme oli asiaa. Tämä luomakunnan ihme sitten katsoi minua silmiin, heilutti hieman häntäänsä ja painui lempinojatuoliinsa käpertyen kjeräksi. Sulki silmänsä ja alkoi nukkumaan.
Jahas.
Eli hänellä ei ollut mitään hätää ollutkaan. Hän on nyt vain ottanut tehtäväkseen herättää minut ja armaani syvimmästä unesta, ja kun homma on hoidettu hän voi tyytyväisenä karata itse unten maille.
En tietenkään saanut enää unta tuon shown jälkeen ja nyt minua nukuttaa pirusti kun pitäisi olla pirteänä töissä!

Lapskoussista vielä sen verran että hän näki tuossa jokin aika sitten ensimmäisen kerran elämässään lunta.
Parvekkeellemme oli satanut ohut kerros tuota valkoista kuolemaa, ja totta kai halusin että edes pikku kullannuppumme pääsee siitä nauttimaan kun itse en lunta voi sietää.
Eipä ole lumileopardi Lapskoussikaan.
Pari minuuttia hän ihmetteli lunta. Koetti astella siinä, mutta selväti kylmyys ja lumen koostumus tuntuivat oudolta koska nosteli joka askeleella koipiaan hassusti.
Olin myös unohtanut Lapskoussin juomakipon parvekkeelle, ja se oli nyt jäässä joka myös kovasti hämmästytti pikku sankaritartamme.
Tovin kuluttua hän katsoi minua kuin sanoakseen:”Mitä tää nyt oikein on?” ja kiiruhti nopeasti takaisin käpertyen em.lempituoliinsa.
Isän tyttö!

Tänään sain puhelun että nahkatakkini on vihdoin noudettavissa!
Huomenna siis suuntaan viiskulmaan Garagelandiin ja puen lihaksikkaan vartaloni peitoksi hienon nahkarotsin jonka ansiosta olen vielä coolimpi kuin nykyään!
Ja kuinka tulevatkaan alkuasukkaat minua palvomaan kun ensi viikolla se päällä suuntaan kauas Las Palmasin ihmemaahan!
Luultavasti teurastavat vasikan ja uhraavat neitsyen kunniakseni !
Jee jee!
Jospa kulkisin siellä vain Borat-asuun ja nahkatakkiin verhoutuneena?

Työtoverini Marina vietti joulukuun Etelä-Afrikassa ja toi sitten minulle tuliaisiksi hienon vempeleen: ruohosta ja banaaninlehdistä tehdyn kalukukkaron!
Olin kovin otettu, mutta kovasti kummastelin kuinka ihmeessä en saisin päälleni. Kyllä huomaa ettei Marina ole nähnyt minua alasti koska vehje oli kovasti pienenlainen. En tosin kysynyt oliko tarjolla useita kokoja, mutta hei: jotain rajaa! Ei tuonne pingispallon kokoiseen kuppiin oikeasti mahdu kuin meikäläisen peukalo enismmäiseen niveleen saakka puhumattakaan muista ruumiinosista!
Vai olikohan tämä jotain outoa naisten huumoria?

Tein tuossa sunnuntaina muuten erittäin maukasta sieni-juustopiirakkaa. Löysin nimittäin pakkasestamme Annin minulle syksyllä tuomia suppilovahveroita ja paketin voitaikinaa, eikä ruokalistaa tarvinnut kauaa miettiä.
Lisäksi joulusta on vieläkin jäljellä vaikka kuinka paljon erilaisia juustoja, joten niitäkin sitten sinne heitin.
Maustoin taideteoksen muskottipähkinällä,mustapippurilla, Kallen vaimon tuomilla ihanilla kuivatuilla yrteillä (en muista mitä niitä kaikkia oli ) sekä parsiljalla, ja täytyy vaatimattomana todeta että olen nero!
Laitoin minä sinne muuten sienien ja juuston lisäksi myös paprikaa sekä sipulia, ja munamaidonkin tein.
Saapa nähdä mitä kihtivarvas tästä taas sanoo, sillä sienethän ovat aika pahoja kihtipotilaalle. Mutta kun ne on niin hyvejä!

Sitten hiukkasen Sture21:sta:
Meillä on jälleen ollut hienoja esiintyjiä. On ollut Ville Leppästä Fox and Roll-klubilla ja viime viikon kaksi päiväisessä Loppiaisrockissa Electric Monkeyta ja Booby Sueta ja vaikka mitä. Aivan mahtavaa!

Tulevista tapahtumista mainittakoon esimerkiki maanantaina esiintyvä Eero Raittinen, mies jonka musiikillisia saavutuksia eivät sanat riitä mittaamaan.
Pejantaina 20.1 taas Caroline ja Birdfishmen näyttävät rokkimeiningin syvimmän olemuksen ja tällä viikolla torstaina Keisari-Klubilla omituista menoa tyyliin Kadotetut-Rakkauden Prikaati ja heti perään perjantaina soitantaa Ramonesin hengessä: 70-luvun vihannekset ja Rikoslaki!

Sitten olen ajatellut että olisi mukavaa jos Sture21:ssa olisi vaikka joka viikko biliskisat.
Nyt tarvittaisiin vain joku joka osaisi hommaa hoitaa ja mainostamalla saada pelaajia paikalle.
Jos katsot olevasi sopiva tai tunnet jonkun sopivan hommaan niin ota yhteyttä. Sopiva päivä voisi olla esimerkiksi keskiviikko?

Kauniiksi lopuksi haluan todeta että Playstation 3:lle tehty Metal Gear Solid 4 on ollut ainakin näin aluksi pettymys!
Koko ajan pitkiä, aivan liian pitkiä välianimaatioita!
Kyseessä on peli eikä elokuva, samperi soikoon!

Rakkauden sienipiiras on kostea ja mehevä

-Nauri


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.