Tuhlaajapojan paluu!

Hei vaan kaikki lajitoverit!

Olette ehkä ihmetelleet miksen ole tänne mitään kirjoitellut? Syy on hyvin yksinkertainen: tietokoneeni otti ja irtisanoi sopimuksensa kanssani! Äkkiä näytössä ei näkynyt mitään eikä komentoja suostuttu ottamaan vastaan vaikka kuinka kiroilin ja laitetta hakkasin. Erään nörttiystäväni mukaan näytönohjain oli särkynyt. Nyyh…

 

Onneksi apuun riensi Prinssi Mika, tuo tietokonevelho vailla vertaa!

Hän hommasi minulle firmastaan jonkun käytöstä poistetun laitteen jolla tätä nyt kirjoittelen. Ikävä kyllä tässsä on Windows 8 jonka kanssa olen nyt muutaman päivän tapellut jotta lainkaan siitä mitään ymmärtäisin. Ehkä saan kuitenkin blogini päivitettyä…

 

Mitäs tässä nyt onkaan kaikkea sattunut?

 

Ensinnnäkin kävin maanantaina ostamassa parvekkeellemme kaksi PERUNANKASVATUS-SÄKKIÄ! Ihan tosi, olen nyt virallisesti pottufarmari! Laitoin siemenperunat itämään ja kolmen viikon kuluttua upotan ne multaan ja jäämme odottamaan rusasta satoa! Siikliä pitäisi sitten riittää koko kesäksi, jee! Tosin hiukkasen pelottaa aikooko prinsessamme Lapskoussi antaa niihin omat mausteensa, mutta koetan keksiä jonkun keinon pitää hänet loitolla säkeistä.chili ooimittu ja lisää odotetaan!

 

Ja viime vuotinen chilini on jo antanut ensimmäisen satonsa! Yksi chili poimittu ja lisää odotetaan! Tänä vuonna en aio kauhean isoa puutarhaa parvekkeellemme laittaa, johtuen noista perunoista. Ei sinnekään loputtomasti mahdu. Jotain taimia ajattelin ensi viikolla hakea kun jossain Arabiassa tai Hermannissa on sellaiset markkinat joissa niitä sitten myydään. Basilikaa, tomaattia ja jotain, saa nähdä.

 

Pari viikkoa sitten meillä Sture21:ssa oli keikalla nepalilainen punkbändi Rai-Ko-Ris, ja hyvä bändi oikin. Illalla esiintyi myös muutama suomalainen saman genren bändi, mutta ei puhuta niistä. Porukkaa oli tupa väärällään ja saamarin kivaa oli. Hauskin oli lavan edessä kekkuloiva nuori punkkari joka oli lukenut ilmeisesti bändin kotipaikan hiukkasen väärin koska hän huusi koko keikan ajan suureen ääneen: HYVÄ NAPOLI! Hällä väliä, meiniki oli mahtava! Sain heiltä levynkin jota olen asiakkaille soitellut, ja useammat ovat asiaan hyvin suhtautuneet.

 

Ja sain taas leffaroolinkin! Ihan vain yhden kohtauksen juttu. Esitän siinä lääkäriä, ja luulenkin että sain roolin koska olin niin loistava niljakas gynekologi elokuvassa 3 Simoa. Jos ette vielä ole sitä nähneet niin hopi hopi!

 

Kissaneito Lapskoussi on asustellut residenssissämme jo pari vuotta, mutta vasta pari yötä sitten hän ensi kertaa sähisi minulle! Koetin ottaa hänet syliini ja antaa hellyyttä, mutta diivamme oli eri mieltä ja sähisi minulle niin etttä pelästyin phanpäiväisesti. Ilmeisesti en vain osaa pitää häntä sylissäni oikein. Minnan sylissä hän vain kehrää ja on niin lutuinen. Ehkä en vain osaa käsitellä naisia…

 

Ja eilen ystäväni Mia toi jälleen Lapskoussille uusia herkkuja. Hän aina ostelee erilaisia namuja omille kissoileen, mutta nämä kermaperseet eivät kaikkea suostu syömään. Jotta niitä ei tarvitse pois heittää Mia tuo ne sitten minulle. Tai siis Lapskoussille. Ja kyllä ne hänelle maistuvatkin! Onneksi hän ei ole ronkeli.

 

Ensi perjantaina meille Sture21:een on tulossa hippejä kaukaa Turusta saakka! Vanha kaverini Jaakko saapuu bändinsä kanssa veivaamaan meille, ja saapi nähdä millaisen menon he saavat aikaiseksi. Ja ennen kaikkea: millaisia tuliaisia saan sieltä kaukaa!

Samalla illalla on myös toisen kaverini, Villen bändi Keystone Cops. Nyt kannattaa tulla kauempaakin ihmettelemään tätä musiikillista ilotulitusta!

 

Ja täytyy sanoa että vihdoinkin olen löytänyt paikkani maailmassa. Saan tehdä töitä mukavien asiakkaiden ja lahjakkaisen muusikoiden kanssa, eikä lainkaan haittaa että työtoverini ovat kaikki kauniita naisia! Työläisemme Vilja on haalinut ystävistään meille muutaman kaunottaren: Sarita, Joho, Elina! Kiitos Vilja, tämä näkyy palkassa! ( Ei vaiskaan! )

Elina oli viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa. Hän oli juuri seisahtunut Viljan viereen tiskin taakse kun minä kömysin keittiöstä ja karjaisin:”Kukas sinä olet ja mitä sinä täällä teet?” Tyttöressu valahti kasoiltaan valkoiseksi ja alkoi änkyttää jotain sekavaa, mutta ymmärsi sitten vitsin Viljan nauraessa mahaansa pidellen. Halusin vain antaa hänelle ikimuistoisen ekan työvuoron. Ja onnistuin! Nopeasti hän oppi talon tavoille ja homma sujui kuin tanssi. Juuri näin!

 

Koetin tässä keksiä jotain muutakin raapustettavaa, mutta nyt ei oikein irtoa. Alan nauttimaan nyt illan jazz-annista työmaalleni. Ja minulle vielä maksetaan tästä!

 

Rakkautta on uusi tietokone!

 

-Nauri

Yksi vastaus artikkeliin: Tuhlaajapojan paluu!

  1. miksoblogi kirjoitti:

    Mukavaa turinointia – uudella tietsikalla. Hyvin toimii. Tullaan pian käymään jahka sopivia bändejä ilmestyy lauteille. Lopuksi moite: ei tyttörukkia tuolla lailla saa pelotella heidän ekassa työvuorossaan. Toivottavasti kosto elää…:)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: