Toinen paiva: isoja pihveja ja bikinipimuja

Hola!

Eilen oltiin sitten OPn kanssa mahdottoman reippaita! Aamukymmenesta 12 tuntia kuljettiin ympari Buenos Airesia, tai oikeastaan sen paria aluetta. Olimme paattaneet tutkia oman asuialueemme Recoletan mahdollisimman tarkasti, ja nain myos toimimme.

Ensin aamutuimaan kavin tarkastamassa millainen on hotellimme aamiaisbuffa, mutta se oli vain taynna kaikenmaailman leivonnaisia ja muita makeita juttuja joten jatin sen valiin. Tiedan kylla lahipiiristani yhden kaunottaren joka varmasti olisi moisesta aamiaisesta tykannyt! Koska majapaikassamme ei siis aamiaista saanut suuntasimme laheiseen Supermercadoon ja ostimme vetta ja limonaadia. Sitten Placa Libertadiin ( Vapauden Aukio )  istuskelemaan ja nauttimaan heraavan kaupungin kauneudesta. Siella sitten jouduimme tappajaspurgulauman hyokkayksen kohteeksi! Kadet ojossa tuo lauma vaati meilta pesoja, mutta aikoinaan Ruotsin Kunniakaartissa oppimani kaskyhuudot karkoittivat nuo zombit kauemmaksi. Hyva heille!Ja oli siella sitten myos yksi kappale hulluja joka kadet villisti pyorien piti ilmeisesti opastuskierosta nakymattomalle turistilaumalle. Kun han sitten alkoi lahestya meita katsoimme parhaimmaksi poistua takavasemmalle.

kaveri lepuuttaa puisto op puisto

Sitten soimme aamiaisen johon kuului maitokahvi, muutama makea croissanti, paahdettua leipaa, marmeladia ja talon juustoa. Ihan ok, ei nain kuumassa mitaan isompaa olisi jaksanutkaan.

Sitten kavella lontysteltiin isolle hautuumaalle, Kuolleiden Kaupunkiin. Sinne on haudattu kaikenmaailman viiksekkaita kenraaleita ja tangotahtia seka tietenkin Evita Peron. Evitan haudan loytyminen ei ollut ihan yksinkertaista tuossa labyrintissa, mutta kun kyselin hautausmaan henkilokunnalta sujuvalla espanjallani ( Hola! Tiedatko where is hauta of Evita Peron? Que?) niin akkiahan me perille loydettiin. Kyseinen hauta on Evitan suvun omistuksessa ja melkoisen vaatimaton ottaen huomioon kyseisen naikkosen yhteiskunnallisen aseman. Ja ei siita meinannut kuvia saada kun joku seurue siina pasteerasi edessa ottaen toisistaan varmaan kymmenia kuvia hautaan nojaamassa. Moukat! Ja olihan siella muitakin mielenkiintoisen nakoisia hautoaja. Yhdenkin holvin katolla oli iso paakallonka alla oli saariluut ristissa. Olisiko ollut jonkun tunnetun argentiinalaisen merirosvon hauta?

ruumis2 ruumis5 ruumis7 ruumis9 ruumis12 ruumis15

Sitten alkoi jarjeton kuumuus jo tuntumaan siihen malliin etta paatimme ottaa oluet. Hautausmaan kupeessa on hauska panimoravintola jonne sitten suuntasimme nauttimaan itse pantua vehnaolutta, octoberfestia, stoutia ja IPAa. Siis kumpikin joi kaksi vain!Kovin oli kallista, mutta maku korvasi sen. Koetin olla varjossa mutta oikea kateni oli jaanyt sellaiseen paikkaan etta siihen aurinko paistoi, joten nyt oikea kasivarteni on punainen kuin rapu ja paatakin sarkee melkoisesti. Lieva auringonpistos, oletan.

Ja siella puistossa ravintelin vieressa kasvaa jarjettoman iso oliivipuu! Koetin saada koko puun mahtumaan kuvaan, mutten paassyt tarpeeksi kauas. Huimaa! Ja samaisessa puistossa kayvat myos Buenos Airesin rikkaimpien perheiden koirat palkattujen koirankusettajien kanssa ulkoilemassa. Yhdellakin ukkelilla oli narujen paassa jotain kahdeksan koiraa. Homma se on sekin.

koirat kifmaa vesi lapsi ja pallo linnut puussa nauri ja lehmä puisto rypäle puussa ukkelit köpöttelee valtava oliivipuu

Uimashortsitkin itselleni ostin, ja tulin siihen tulokseen etta keskivartalolihavuudelleni on tehtava jotain: XXXL-kokoiset oli snadisti pienet! Huh! Nyt alkaa kuntokuuri! Tai ehka manana…

Kuljeskelimma vain pitkin ja poikin kaunista kaupunkia ja sitten paatimme kayda lasillisella edellisena iltana tutuksi tulleessa Bar el Federalissa joka nykyaan on kutsumanimeltaan Mielenvikaisten baari. Nimitys johtuu liiankin ystavallisesta henkilokunnasta jotka saapuvat paoytaan horisemaan jotain sekavaa vaikka varmasti nakevat ettemme kielta ymmarra! Ja sita puheta kun ei saa hiljenemaan!

Nyt siella olikin eri tyypit toissa ja saimme olla rauhassa. Liiankin rauhassa! Ensin juomien poytiin saapuminen kesti varmaan 20 minuuttia ja kun oli laskun aika sitakaan ei kuulunut! Nousin tuohtuneena ylos ja aloin pakata tavaroita taskuuni, ja johan riensi tytto poytaan huolestuneena kyselemaan minne oltiin menossa. Kerroin etta laskua on odotettu puoli tuntia, joten tulimmne siihen tulokseen etta talo tarjoaa. Aikas ripeasti ilmestyi lasku eteen!

Kaytiin hotellilla viemassa ostokset huoneeseen ja sitten taas kylille. Kavelimme yli valtavan levean Avenue 9 de Julion ja sitten pyyhalsimme  metrolla Indepenced-asemalle lahella San Telmon aluetta. Ystavani Sicky oli lainannut minulle Argentiinan matkaoppaan ja karttoja parikin. Toiseen niista oli merkitty baari jossa kuulemma olisi pakko kayda kun siella tyoskentelee suomea taitava vekkuli baarimikko, mutta ei ollut siina kohdassa baaria. Olivat sen jonneen muualle piilottaneet, ulkomaalaiset.

Emme kuitenkaan lannistuyneet vaan lahdimme seikkailemaan San Telmon pikkuisille kujille. Se se on hassu alue: kun vaihtaa korttelia on kuin vaihtaisi kaupunkia. Ensin on ihan rahjaista narkkareiden kansoittamaa likaista kujaa, ja sitten hienoja hotelleja ja merkkiliikkeita kalliiden kahviloiden kupeessa. Pysahdyimme yhteen kahvilaan terassille ja seurasimme kuinka liikentenlaskija hosui kadun risteyksessa laskien ohi kulkevia busseja ja sitten niiden kuskeille ojenteli jotain lappuja. Jotain vilunkipelia siina varmasti oli?

qasö runopoika suuri taide taada tytttrere v hampuusilauma xczkkk

Sitten suunnattiin pienelle aukiolle jossa tietojemme mukaan pitaisi olla tangotaiteilijoita keikistelemassa, mutta taisimme olla liian aikaisessa. Mutta syoda taytyi, ja OP kaivoi mukanaan kantamastaan opaskirjasta muutaman suositellun ravintolan osoitteen. Kaikki olivat kiinni maanantaisin! Tietysti. No tangoaukion laidalta loysimme Cafe de Arbolin ja tilasimme pihvit ranskalaisilla. Ja ne olivatkin sitten PIHVEJA! Ikina en ole niin isoa ja maukasta pihvia saanut! Ainakin kolme senttia paksu viipale lusikalla murenevaa ihanaa lihaa. Ranskalaiset olivat hiukkasen pettymys, mutta se pihvi. Nyt olisi pitanyt kylla armaani olla mukana, han kun osaa kunnon pihvia arvostaa.

op ruokailee pihvi1

Minulla on kova ikava Minnaa ja pikku kissojamme.

Sitten oli masu niin pinkeana etta oli pakko suunnata takaisin kotiin pain samaa reittia kuin olime tulleetkin. Matkalla huomasimme Bolivar-kadulla pienen panimoravintolan johon paatimme tutustua myohemmin.

Huoneestamme on nakyma sisapihan uima-altaalle, ja vietinkin tovin katsellen bikinityttojeen kirmailua altaalla. Kiva. Lahemmas en sitten uskaltautunutkaan.

tyttö altaassa

Koska ilta oli viela nuori, laksimme kuljeskelemaan kaduille ja kujille viela toviksi, aina valilla johonkin pysahtyen ja lasillisen nauttien. Nastaa. Mutta ilman OPta olisin kylla ihan hukassa. Mielestani kaikki kadut nayttavat samoilta ja kartasta ei ymmarra mitaan.

Ja hotellin respaseta varmaan seuraa meita kun koko ajan han ilmestyy jostain kulman takaa kasi pystyssa:”Moi moi!”

Ja mina olen nykyaan sitten nimeltani El Gordo. Se ilmeisesti tarkoittaa ”paksua”, en ole varma.

Rakkauden pihvi on mehukas ja punainen

-El Gordo

Yksi vastaus artikkeliin: Toinen paiva: isoja pihveja ja bikinipimuja

  1. pelle kirjoitti:

    tuo jotain..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: