Kissoja ja kummia säädöksiä

No eipä ole paljon tullut pitkiin aikaan tännekään rustattua. Muutetaan tilanne!

Minulla on ollut niiin paljon ajateltavaa ja tehtävää viime aikoina että meinaa pää räjähtää! Äitini otti ja kuoli, ja siinä sitten menivätkin yöunet ja hermot. Hautajaisten ja perunkirjoitusten hoitaminen vievät voimat heikommaltakin, ja töitäkin pitää ihmisen tehdä. No nyt alkavat asiat taas olla mallillaan ja voin palata tänne jotain kirjoittelemaan.

Kun palasin maailmalta oli laukkuni täynnä mukavia tuliaisia ystävilleni. Ja koska niiden jakaminen yksitellen on hankalaa, kutsuin kaikki eräänä lauantaina Sture21:een niitä noutamaan! Samalla katseltiin kuvia reissulta ja kuunneltiin omahyväisiä jorinoitani. Kaikilla tuntui olevan mukavaa. Jotkut eivät paikalle saapuneet, ja saapi nähdä säilyvätkö tuliaisensa kovin pitkään…

Laura sai CD-levyllisen tangoa, Tommi & Mia viiniä ja makkaraa, Artsin Hissu-kissa kivan lelun, Vilja purkin oliiviöljyä ja muut sitten kaikkea jota en edes muista. Olkaa hyvä vaan!

Ja noi meidän kissat: joka ikinen yö Lapskoussi katsoo asiakseen herättää minut siinä neljän pintaan miukumalla ja lyömällä tassulla päähän, ja kun sitten nousen katsomaan mikä hänellä mahtaa olla hätänä saan huomata että ei yhtikäs mikään. Leikkiseuraa pitää saada aamuyöstä! Ja Nötkötti senkun kasvaa ja riehuu! En ole koskaan nähnyt niin itsekästä kattia kuin hän. Kun silittelen Lapskoussia ja rupattelen hänelle mukavia, niin eikös tuo toinen tee mahtavan ninjahyökkäyksen kaverinsa niskaan purien ja raapien. Ei saisi muut saada huomiota! Ja kun annamme iltasella kissoille sellaiset lihatikut ( kissojen omistajat kyllä tietävät ) niin Nötkötti ottaa omasa suuhun ja alkaa hurjasti viuhtoen kahmia itselleen myös Lapskoussin tikkua! Kaikki heti mulle! Mutta on ne silti niin ihania…

m ö n m m

Ja matkustaminenhan minulle on kovin tärkeää, joten ostin sitten minulle ja Minnalle ensi talveksi viikon matkan kanarian saarille, ja koska heinäkuussa pitää mennä Lontooseen katsomaan Monty Python-ryhmän liveshow päätin samaan syssyyn olla muutaman päivän Pariisissakin. Heinäkuun reissu tehdään Mikan kanssa, jota jo vuosien ajan olen koettanut saada luopumaan ennakkoluuloistaan Pariisia kohtaan. Nyt näytän hänelle kuinka ihana tuo kaupunki voikaan olla!

Ja onneksi nuo olympialaiset on ohi! Alkoi jo kyllästyttää kuunnella koko ajan tyyppien hehkutuksia ja valituksia, miten nyt olivatkaan suomalaiset kulloinkin menestyneet. Sununtaina nauroimme Minnan kanssa katketaksemme kun siskoltani tuli tekstari jossa hehkutettiin Suomen pronssia! En siis nauranut sille pronssille, vaan sille kuinka huonosti siskoni minut tunteekaan: MINÄ en seuraa mitään urheilulajia eivätkä kaiken maailman kisat kiinnosta minua tippaakaan! No eipä ole tullut oltua siskon kanssa kauheasti viime vuosikymmeninä tekemisissä, joten ei ihme ettei hän veljestään tätä puolta tiedä.

Ja nauttikaamme kevään tulosta! Tänäänkin aurinko paistoi työmatkalla niin että oikein hiki tuli! Kohta voitaisiin nauttia juomia mukavilla terasseilla jos vain päättäjät olisivat ihmisiä. Olette varmaan lehdistä lukeneetkin millaisia vaatimuksia avattaville keitaille asetetaan? Tuolit eivät saa olla valkoisia ( häikäisevät silmiä ), terassin alle ei saa laittaa puulattiaa vaikka katu kuinka alaspäin viistäisi, ja markiisien sekä autinkovarjojen tulee olla yhtenäisiä ja ilman mitään mainoksia.Ja tässä vain murto-osa vaatimuksista! Just joo! Laitetaan nyt vielä vaatimus asiakkaiden yhdenmukaisesta pukeutumisestakin! Ei saatana, olisihan se kamalaa että katunäkymässä olisi väriä ja vilskettä, iloa silmille ja sieluille! Luulen että nuo päättävät elimet ovat täynnä tyyppejä jotka pelkäävät paikkansa puolesta. Ajattelevat että saavat kenkää jolleivat keksi jotain määräyksiä ihmisten kiusaksi. Ja Helsingistä haluttaisiin kansainvälinen kaupunki jossa ihmiset viihtyisivät…

Olen ollut kamalan keuhkoputkentulehduksen kourissa melkoisen tovin, mutta jaksoin silti eilen väsätä armaalleni kinkku-muna-riisipiirakan. Piti tehdä pasteijoita, mutta ei sairas jaksa. Muuten onnistui, mutta riisiä tuli liikaa. Mutta nätti se silti on! Vieressä myös lihapullia joita tein. Heidän kanssaan nautittiin tulista tomaattikastiketta kera spagetin.

r

Näihin kuviin ja tunnelmiin

Rakkauden terassilla on ihanaa aina

-Nauri

2 vastausta artikkeliin: Kissoja ja kummia säädöksiä

  1. Laura kirjoitti:

    Voi Nauri, olen ajattelemattomuuttani jättänyt erikseen kiittelemättä tuliaiseksi tuomastasi tangolevystä. Se on ihana! Kiitos vielä tuhannesti, osui kyllä niin nappiin kun olla ja voi. iUn monton de gracias!

  2. Eeva kirjoitti:

    Osanottoni äitisi poismenon johdosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: