Pariisi, lukittujen siltojen kaupunki

LAUANTAI

Kun heräsin tuntui kuin joku pariisilainen katukoira olisi kakkinut suuhuni. Ehkä olikin?

Mikaa ei saanut ulos millään ilveellä, joten lähdin yksin aamiaiselle.

Kerroin Mikalle tarkat koordinaatit, mutta kuinka ollakaan hän sitten istui puolisen tuntia ihan väärässä paikassa ihemetellen puuttumistani asiakaskunnasta. Ei sitten tullut hänellekään mieleen että saattaisi väärässä paikassa olla!

Loputa tuo könsikäs sitten materialisoitui pöytääni ja ahmimme kunnon aamiaisen paistettuine munineen ja muine härpäkkeineen. Masu kiitti!.

Kylläisinä hyppäsimme metroon ja hurautimme Trocaderon asemalle. Kyseinen asema sijaitsee Eiffel-tornin välittömässä läheisyydessä, ja sehän pitää tietenkin käydä tarkastamassa aina Pariisissa vieraillessa.

på4 på5 på6

Naurin Suuret Seikkalumatkat saivatkin sitten ihan uusia ulottuvuuksia kun kerroin Mikalle tietäväni lähellä mainion trattorian jossa voisimme nauttia vaikkapa virkistävän juoman.

Helpommin oli se sanottu kuin tehty!

Jostain kumman syystä nuo veikeät pariisilaiset olivat katsoneet asiakseen muuttaa katujen paikkaa tai sitten purkaneet lähistön korttelit pystyttäen ne jälleen uudestaan ihan mielivaltaiseen järjestykseen minun kiusakseni!

En löytänyt koskaan sitä ihanaa trattoriaa!

Onneksi Mika oli ymmärtäväinen ja hyväksyi erään toisenkin paikan jossa nautimme lihapateeta ( Terrine de Chef ) ja katselimme nättien tarjoilijatyttöjen tepastelua. Pariisi on aika ihana kaupunki…

p015 på1 på2 pö3 pö9 zx123+

Sitten kävelimme Riemukaarelle ja Champs Elyseelle ( sen löysin! ). Tarkoituksenamme oli käväistä sielläkinn istahtamassa lasillisella, mutta olivat ryökäleet hinnoitelleet meidät ulos asiakaskunnastaan! Vaikka olinkin tottunut Pariisin hintoihin, oli 14e tuopista liikaa!

pö7

Ostimme lähikaupasta pari tölkkiä ja menimme sivukujalle ne juomaan.

Sitten jälleen annoimme Pariisin katujen hurmata meidät! Kävelimme varmaan 10 km aina välillä jossain pysähtyen, ja lopulta päädyimme Citen saarelle ja siellä sijaitsevan Notre Damen katedraalin eteen. On se vaan hieno! Sisään emme viitsineet rynniä kun jono oli ainakin 200m pitkä, mutta mukava sitä oli ulkoakin päin ihailla.

Damen takana on ”rakkauden silta” eli sillankaiteisiin on laitettu kamala läjä lukkoja symboloimaan nuorten rakastavaisten ikuista onnea. Ja kyllä niitä lukkoja sitten olikin! Hämmästelimme kuinka koko silta edes pysyy pystyssä moisen painolastin alla, mutta hyvin tuo näytti toimivan.

p08 p09 p011 p012 p013

Siinä sitten seisoskelimme vierekkäin ja katselimme lukkoja kun äkkiä huomasimme lukkokauppiaan joka lähestyi meitä vaivihkaa. Taisi luulla meitä pariskunnaksi. Otin siis tietenkin Mikaa kädestä kiinni ja painoin pääni hänen olalleen katsoen kostein silmin unelmieni ritaria. Taisi olla sen verran läpinäkyvä esitys että lukkokauppias kääntyi kannoillaan ja poistui muita rakastuneita riivaamaan. Harmi. Siitä olisi voinut saada hauskan shown aikaiseksi!

Ja koska aurinko paistoi ja kaikki oli mukavaa, oli aika poiketa lasilliselle. Läheltä bongasimme pienen paikan jossa tilasimme lasilliset valkkaria. Kallistahan tuo oli, mutta kerrankos sitä. Viereisestä kojusta ostin läjän kortteja joita sitten siinä viiniä nautiskellessa kirjoittelin kavereille kotosuomeen.

Pian olikin sitten aika taas jatkaa matkaa, ja päätin tilata sujuvalla ranskan kielellä laskun.

Saimme samanlaiset viinilasilliset pöytään!

Täytynee prepata tuota ranskaa…

Sitten päätin näyttää Mikalle Le Contin. Se on ravintola jonne palaan aina uudestaan ja uudestaan matkoillani. Le Conti sijaitsee aivan keskellä latinalaiskortteleita, ja siellä on mukava vain istua terassila kadun vilskettä tiiraamassa.

Mutta koska kyseessä oli Naurin Suuret Seikkailumatkat, ei homma mennyt aivan odotusten mukaisesti. Edellisestä Pariisin reissustani oli kulunut jo toistakymmentä vuotta ja niiden vuosien aikana oli muistini heikentynyt kovasti. Harhailimme pitkin ja poikin latinokortteleita, mutta turhaan. Lopulta ikinörtti Mika otti tekniikan avukseen ja GPS:n avulla löysimme perille. Hävetti.

lpl2 lpl4 lpl5 lpl6 lpl7

Mutta onneksi latinokortteleissa riittää elämää ja kaikenmoista vipeltäjää kaduilla, katumuusikoista nyt puhumattakaan!Ostin myös baskerin!

p,4 p,5 p,8 p+2 p+4 p+9 p04 p05

Söimme myös maittavat crepsit eli lättyset ja eksyimme nuorison jumputi-jumputi-paikkaan. Siellä emme kauaa jaksaneet hassuja hipstereitä katsoa vaan suuntasimme kulkumme hiukan sivummalle.

pa7 pa8 pa9 po1 po2 po3 po9

Löysimme hauskan näköisen paikan jossa saimme oluemme happy hour-hintaan ollessamme 32 sekuntia ennen pilkkua paikalla. Ajan kertoi baarityttö! Olimme sankareita! Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus!

p014 pö1 pö5 pö6

Sitten olikin jo ilta saapunut Pariisiin ja kaikkien kansainvälisten seikkailijoiden oli aika käydä vielä lasillisella. Löysimme lystikkään tyylikkään pikku pubin jossa kaunis tyttö halusi että häntä kuvataan. Tein työtä käskettyä.

p,9

xz15

Lopulta alkoi olla unihiekkaa sen verran paksulti silmissä että otimme taksin ja hurautimme Vampyyribaariin.

Vielä yhdet ja kotiin odottamaan mitä seuraava päivä toisikaan tullessaan…

P.S Huomasin että perjantain päivitys puuttu. Sori, mutta sen päivän osalta puuttuvat merkinnät päiväkirjastani. Sovitaan että meillä oli kivaa?

P.S2 Ja ne kortit jotka ostin ja kirjoitin katosivat jonnekin Pariisin yöhön!

Minna kannattaa rakkauden siltaa, sano!

-Nauri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: